Kaminiitto

Aikoinaan markka pantiin kellumaan, jotta markkinat voivat vapaasti määrittää sen todellisen arvon. Markkinat eivät ole terveet, jos ne tuottavat palveluita vain suppealle eliitille ja eliitin ehdoilla. Markkina-alueita voivat olla esimerkiksi uskonto, talous tai musiikki. Esimerkkeinä vääristymistä olkoot vaikkapa iänikuiset uskonvainot, tuulenkantamoiset optiot ja klassinen musiikki. Ei voi välttyä mielikuvalta, että klassinen musiikki (ooppera, baletti) on etuoikeutetussa asemassa esimerkiksi tanssimusiikkiin nähden. Tuetaanko esimerkiksi näiden palvelujen käyttäjiä tasapuolisesti (per nuppi).

Timo Klementtinen toteaa haastattelussaan (Helsingin Sanomat 25.7.07), että pidettäessä klassista musiikkia muita musiikkityylejä arvokkaampana loukkaa se ihmisarvoa. Musiikkia arvioitaessa taiteellisen arvon ohella on huomioitava myös viihdearvo, kaupallinen arvo ja terapeuttisten seurannaisvaikutusten arvo.

Tästä päästäänkin sitten luonnikkaasti tanssimusiikin ylivertaiseen ja monivaikutteiseen asemaan muihin musiikkityyleihin nähden. Mikä muu kuin tanssimusiikki tuo tullessaan kuulijalle em. seikkojen lisäksi myös fyysisen kunnon harjoittamisen, fyysisen osallistumisen ja siihen liittyvän positiivisuuden.

Minua viisaammat ovat sanoneet, että musiikin tajuaminen on itse kunkin sisäinen asia, joka ei ole edes selitettävissä. Vaikka uskonnolliset piirit ovat monopolisoineet sanan pyhä, niin tanssimusiikissakin on minulle jotain pyhää, mikä koskettaa minua sen verran syvältä, että se saa kroppani ja raajani väpättämään. Muu musiikki ei vaikuta minuun samoin ja olen myös siitä nähden pakana.