Humppis
Taikakuuta kuulemaan ja tanssimaankin toki oli kova tarve. Siispä kohti Järvenpäätä perjantai-illan tullen tieni vei.
Edellisenä päivänä minua yritettiin taivutella torstai-illaksi Himokselle Tommysin perään, vaan pitkän matkan (140 km) vuoksi ja juuri sitä edellisenä iltana Pressalla nuo tavanneena en ottanut onkeeni, vaan pysyttelin kotosalla. Sekin lievästi vaikutti, että kutsuja on tuskin juurikaan vanhinta lapsenlastani vanhempi. Mukavia reissuja erilaisiin tanssipaikkoihin tosin meillä yhdessä on ollut ja varmaan tulee olemaan vastakin.
Hiukan oli sellaista kutinaa, että joitakin Jäken supersuosikkejani loistaisi poissaolollaan. Yksi (oikeastaan tärkein) jäikin pois, toinen oli selvä tapaus vasta löytyneen aarteensa vuoksi (Pyysi tosin nyt lauantai-illaksi HOT:n pikkujouluun, vaan mitäpä minä siellä alle kolmekymppisten bileissä tekisin, vaikka minua vasta Pressalla piikiteltiinkin, että muka 24-vuotias on minulle jo liian vanha. Juuri tuon ikäinen sattuu kutsujakin olemaan. Siellä kylläkin suuren osan illasta vietin 22-vuotiaan neidon seurassa, mutta hänen toivomuksestaan, mihin hyvin mielelläni suostuinkin.)
Mainettani paikatakseni totean, että tuo alussa kaipaamakseni mainitsemani on jokseenkin tuplasti tuon ikäinen.
Supereista superein suosikkitanssitettava oli vartin myöhässä, mutta en ehtinyt kovin vielä suremaan, sillä tanssitettavia todellakin riitti -kaikki erittäin mieluisia.
Naisten puolituntisen alkaessa jo taas painelin kahvioon, missä erilaisissa kokoonpanoissa vaihdettiin mielipiteitä tovi, kunnes ensimmäinen noutaja tuli, ja tuoppi jäi temperoitumaan. Läheskään loppuun en lasillistani saanut, kun jo haettiin uudelleen, vaan luotettaviin käsiin jätin juomani vartioitavaksi -säilyi.
Sen verran siinä syntyi keskustelua sitten tästä palstahässäkästä mielestäni koko jupakan ensimmäisen viestin lähettäneen miehen ystävättären kanssa, että kohta katsoin aiheelliseksi vetäytyä tanssisalin puolelle. Rautalankaa ei ollut tullut mukaan väännettäväksi asti. Yksimielisyyteen emme ole koskaan päässeet oikeastaan mistään asiasta.
Siinäpä se sitten tunti, hiukan toista vierähti tanssahdellen, kun kuulutettiinkin jenkat miestenhaun viimeisiksi. Tuo tarkoitti sitä, että oli kahvitauon paikka.
Rattoisasti rupatellen se kului taukokin, ja rahkapiirakka maistui mainiolta.
Sitten vain naisten haettavaksi, vaan eivät tuntuneet tutut löytävän (näin ainakin valittivat), sillä tulin vaihdelleksi paikkaani tilanteen mukaan. Suorastaan tyrkyllekin muutaman kerran siihen naistenpenkille asetuin, mutta ei käynyt tällä kertaa vanha tavara kaupaksi. No, muutaman kerran sentään haettiinkin.
Taikakuun musiikista ei sen kummempaa -hyvää oli kuten aina. Lattialle sateli vettä (välillä niskaankin) ilmanvaihtoventtiileistä. Liekö hikoilevan tanssikansan syytä?
Yhdentoista korvilla rupesi oikea polvi vaivaamaan, mutta tunnin sillä vielä painelin menemään. Sitten jo sattui liikaa, joten tasan puolen yön aikaan suunnistin narikan kautta pihalle.
Haikeat fiilikset vein mukanani, sillä vasta juuri loppiaisen alla seuraavan kerran tuolla tavataan.
Illan hakusaldo oli mielestäni tyydyttävää tasoa, kun ottaa huomioon lyhyeksi jääneen tanssiajan.
Yhteensä kolmentoista naisen kanssa tanssin. Näin meni: 14/8.
Tänään sitten vain lyhyen matkan ilta -Pesäkallio/8,5 km.
Taikakuuta kuulemaan ja tanssimaankin toki oli kova tarve. Siispä kohti Järvenpäätä perjantai-illan tullen tieni vei.
Edellisenä päivänä minua yritettiin taivutella torstai-illaksi Himokselle Tommysin perään, vaan pitkän matkan (140 km) vuoksi ja juuri sitä edellisenä iltana Pressalla nuo tavanneena en ottanut onkeeni, vaan pysyttelin kotosalla. Sekin lievästi vaikutti, että kutsuja on tuskin juurikaan vanhinta lapsenlastani vanhempi. Mukavia reissuja erilaisiin tanssipaikkoihin tosin meillä yhdessä on ollut ja varmaan tulee olemaan vastakin.
Hiukan oli sellaista kutinaa, että joitakin Jäken supersuosikkejani loistaisi poissaolollaan. Yksi (oikeastaan tärkein) jäikin pois, toinen oli selvä tapaus vasta löytyneen aarteensa vuoksi (Pyysi tosin nyt lauantai-illaksi HOT:n pikkujouluun, vaan mitäpä minä siellä alle kolmekymppisten bileissä tekisin, vaikka minua vasta Pressalla piikiteltiinkin, että muka 24-vuotias on minulle jo liian vanha. Juuri tuon ikäinen sattuu kutsujakin olemaan. Siellä kylläkin suuren osan illasta vietin 22-vuotiaan neidon seurassa, mutta hänen toivomuksestaan, mihin hyvin mielelläni suostuinkin.)
Mainettani paikatakseni totean, että tuo alussa kaipaamakseni mainitsemani on jokseenkin tuplasti tuon ikäinen.
Supereista superein suosikkitanssitettava oli vartin myöhässä, mutta en ehtinyt kovin vielä suremaan, sillä tanssitettavia todellakin riitti -kaikki erittäin mieluisia.
Naisten puolituntisen alkaessa jo taas painelin kahvioon, missä erilaisissa kokoonpanoissa vaihdettiin mielipiteitä tovi, kunnes ensimmäinen noutaja tuli, ja tuoppi jäi temperoitumaan. Läheskään loppuun en lasillistani saanut, kun jo haettiin uudelleen, vaan luotettaviin käsiin jätin juomani vartioitavaksi -säilyi.
Sen verran siinä syntyi keskustelua sitten tästä palstahässäkästä mielestäni koko jupakan ensimmäisen viestin lähettäneen miehen ystävättären kanssa, että kohta katsoin aiheelliseksi vetäytyä tanssisalin puolelle. Rautalankaa ei ollut tullut mukaan väännettäväksi asti. Yksimielisyyteen emme ole koskaan päässeet oikeastaan mistään asiasta.
Siinäpä se sitten tunti, hiukan toista vierähti tanssahdellen, kun kuulutettiinkin jenkat miestenhaun viimeisiksi. Tuo tarkoitti sitä, että oli kahvitauon paikka.
Rattoisasti rupatellen se kului taukokin, ja rahkapiirakka maistui mainiolta.
Sitten vain naisten haettavaksi, vaan eivät tuntuneet tutut löytävän (näin ainakin valittivat), sillä tulin vaihdelleksi paikkaani tilanteen mukaan. Suorastaan tyrkyllekin muutaman kerran siihen naistenpenkille asetuin, mutta ei käynyt tällä kertaa vanha tavara kaupaksi. No, muutaman kerran sentään haettiinkin.
Taikakuun musiikista ei sen kummempaa -hyvää oli kuten aina. Lattialle sateli vettä (välillä niskaankin) ilmanvaihtoventtiileistä. Liekö hikoilevan tanssikansan syytä?
Yhdentoista korvilla rupesi oikea polvi vaivaamaan, mutta tunnin sillä vielä painelin menemään. Sitten jo sattui liikaa, joten tasan puolen yön aikaan suunnistin narikan kautta pihalle.
Haikeat fiilikset vein mukanani, sillä vasta juuri loppiaisen alla seuraavan kerran tuolla tavataan.
Illan hakusaldo oli mielestäni tyydyttävää tasoa, kun ottaa huomioon lyhyeksi jääneen tanssiajan.
Yhteensä kolmentoista naisen kanssa tanssin. Näin meni: 14/8.
Tänään sitten vain lyhyen matkan ilta -Pesäkallio/8,5 km.
Kommentit