Mikko

Oli vuoden ensimmäisen Satulinna visiitin aika. Ennen lähtöä söin varsin tukevan aamiaisen ja siinä samalla katselin Sepon ja Liisan opetus-DVD:tä Olin ihan oikeasti päättänyt, että nyt on kävelyhumpat kävelty ja oppia tämän kautta sitä tavallista. Jospa tuota kautta löytäisin sen rytmin menoon.

Jos edellisiin tansseihin lähtö oli myöhään, niin tässä tapaukessa lähtö oli heti puolenpäivän jälkeen..kellolleen 12.25. Onneksi Express-bussit kulkevat näin launtaisinkin Turusta Lahteen. Siinä samalla somasti pääsee Riihimäkeen.

Kävellessäni asemalta kohti rautatieasemaa oli ilmassa aivan selvästi ripaus kevään tuntua. Loska tietysti lensi, mutta keväältä silti tuntui. Asemalle päästyäni käväisin asemaravintolan puolella ostamassa putelin Frezzaa ja Ilta-Sanomat. Siinä klo 13.14 lähtevään Tampereen-lähijunaa odotellessa aistimus keväästä vain vahvistui.

Istumaan päästyäni luin siinä lehteä aikani kuluksi ja oli aika järkyttävää nähdä kuvat lapsesta mikä teki kuolemaa syövän vuoksi. Järkytyksen jälkeen tuli puhdas suru tilalle ja kysymys...miksi näin nuorena? Lohduttavaa oli kuunnella miten viereissä penkissä istuva nuoripoika kertoi äidilleen dinosauruksista. Luki jotakin Sudenpentujen käsikirjaa. Sitähän tuli joskus kersana itsekkin luettua. Tosin sitä ensimmäistä tai toista opusta.

Joskus vähän ennen puolta kahta saavuimme vihdoinkin Hämeenlinnan asemalle. Siitähän on pieni mukava kävelymatka keskustaan. Ennen hotelliin menoa käväisin Reskan varrella olevassa S-Marketissa ostamassa litran verran tuoremehua ja kolme rouhesämpylää.

Tämän jälkeen olikin jo aika siirtyä Emilia-hotelliin, joka on myöskin kävelykatu Reskan varrella. Siinä ovella oli vielä kaksi pikkukuusta lamppuineen. Respassa täytin ties monennen kerran tulokaavakkeen ja siinä samalla respavirkailija antoi lapuskan, jolla saisi 10% alennuksen Tavastia Bankin a la carte-aterioista. Minulla oli kyllä mielessä ihan toinen ruokapaikka iltaa varten. Tavastia Bankissa tuli syötyä, kun olin Kolibrissa.

Avainkortti huoneeseen 307 ja hissillä kolmanteen kerrokseen. Huoneeseen päästyäni otin lasillisen mehua ja saman tien lähdin ostoksille siitä.

Päästyäni Anttilaan menin suoraan Topten-osastolle. Jos löytäisin, niin ostan Pedro Hietasen ja Pirkka-Pekka Peteliuksen Hei Hulinaa-DVD. Tämä oli loistavaa huumoria 1988-89 Kolmoskanavan aikoihin. Oi niitä aikoja.

Kyseistä kokoelmaa en vaan löytänyt. Katselin siinä sitten muita DVD-julkaisuja. Ihmettelin kädessäni olevaa vuonna 1989 valmistunutta Pekka Parikan ohjaaman elokuvan kovaa hintaa. Vain € kalliimpi oli Clint Eastwoodin kahden elokuvan sekä neljän levyn paketti, jonka myöskin ostin.

Siinä kassalle mennessäni silmiini osui pieni pöytä missä oli HPK-fanituotteita ja teksti: Tuetaan HPK voittoon. Pakostakin huulet menivät hymyyn, kun muistin aamuisen Hämeen Sanomien pilapiirroksen, missä hiiret jättävät HPK-nimisen laivan.

Hotellille päästyäni vetäisin tuulensuojaan pari sämpylää ja tujauksen tuoremehua päälle. Arvelin, että tällä satsilla pärjään illalliseen asti. Syötyäni otin noin parin tunnin nokoset.

Herättyäni pistin itseni siihen kuntoon, että voisi lähteä syömään johonkin muualle, kun läheiselle nakkikiskalle. Olen varsin huono etsimään uusia ruokapaikkoja ja täten polkuni vei Rauhankadulle Suomen vanhimpaan pubiravintolaan. Sanoo Jari Tervo mitä tahansa, niin Hämeenlinnasta se löytyy.

Valinta kohdistui jälleen liharuokaan. Sipulipihviä otin kokeeksi ja eikä mikään heikko valinta ollutkaan. En taida olla saannut annosta eteeni näin nopeasti. Ruuan päälle otin vielä kupposen kahvia, vaikka se ei nyt mahalleni mitenkäään sovikkaan.

Joskus kello 19 pintaan palasin hotelliin. Luin siinä Iltiksen liitelehden ja samalla avasin TV:n miettien mitä siltä tulisi. Painelin kaukosäädintä, mutta en saannut näkymään, muuta kun Eurosportin. Sportilta tuli jotakin naisten kaunoluistelua. Eipä se iskenyt oikein ja sammutin toosan.

Siinä vähän aikaa makoilin sängyllä, miettien kohta alkavaa tanssi-iltaa. Kyyti tanssipaikkaan lähtisi vasta lähemmäs kello 21 eli aikaa oli. Pikkuhiljaa alkoi se todellinen ukonpuunaus. Otin reilun suihkun ja taisin siinä myöskin puremakaluston puunata.

Hieman yli klo 20 lähdin hotellilta kohti Hallituskatua, mistä kimppataksi ottaisi kyytiin. Hotellin edessä oli hevosreki kuskeineen. Harmittelin digikameran jättämistä hotelliin. Tästä olisi saanut hyvän kuvan.

Jos päivällä oli ilmassa ollut kevättä, niin iltaa hallitsi herra talvi. Kun pukeutuminen tansseihin on kompromissi, niin kieltämättä siitä vilu vilahti punttiin.

Jäätelöbaari Mamma Mian edessä kävelin edestakaisin yrittäen pysytellä lämpimänä. Kun oli sopivasti tyhjää katua, niin otin pieniä humppa-askeleita. Mitään koko sarjaa en kyllä tanssinut. Siitä voisi joku ihmetellä ja ajatella: Jaahas taas joku avohoitopotilas irrallaan.

Piirun vaille kello 21 taksi saapuikin. Tarjosin meno-paluukyytimaksua, mutta eipä se Arille kelvannut. Vain menomaksu kerralla. Siinä pikkuhiljaa väkeä tuli lisää ja luultavasti seitsemän henkeä saapui Satulinnaan.

Siinä matkalla Ari kertoi käynneensä auraamassa Satulinnan pihan puhtaaksi. Menomatkalla oli muutenkin keskustelua ilmassa. Lähes koko menomatkan aiheena oli yllätys yllätys....HPK. Ari tuntui tietävän enemmän, kun oli kertomatta joitakin asioita.

Kellon tullessa noin puoli kymmenen tulimme perille. Parkkipaikka oli lähes äärimään myöten täynnä. Siinä autosta poistuessa eräs matkaaja tokaisi: Eivät nuo ole tulleet Taikakuuta katsomaan. Taisi mies muuten olla hieman väärässä.

Tiketin hintaa tiskiin eli 14€ ja tanssikengät koipiin sekä kamat narikkaan.

Taikakuun soittaessa nopea vilkaisu daamiriviin ja tämän jälkeen kahvioon. Siinä tuoremehua maksaessani huomasin siinä nurkassa istuvan tanssikurssikaverin, johon olin jo pari kertaa aikaisemmin Satulinnassa törmännyt. Siinä keskustellussa tuli jälleen ihmetys, että koska se foxikurssi oikein alkaa. Kuulemma oli jo pitänyt alkaa viikolla 3, mutta ei kuitenkaan. Siinä kaveri kehui, että tänä iltana on Satulinnassa sitä todellista daamikauneutta. En voinnut tuossa väittää oikein vastaankaan.

Siinä riviin mennessäni ei voinnut olla huomaamatta miten nuoret daamit olivat valtaenemmistönä hakurivissä. Asetuin suunnilleen siihen keskelle miestenhaun ollessa käynnissä. Tein hakuni siitä keski-ikäisten ja vähän vanhemmien kohdalta

Erään daamin kohdalla olin nostamassa hänen kättään ylös ja hänen silmistään näkyi suuri ihmetys. Vein käden välittömästi alas ja lopputanssi olikin sitä tuttua perustanssia syliotteessa. Satulinnassa olen siinä ikionnellisessa asemassa, että siellä on yleensä ollut 1-2 luottodaamia. Näille kelpaa sellaisenaan vientini ja samalla tulee rupateltua lähinnä tanssiasioita.

Rivistön keskikohta toimikin illan aikana melko hyvin. Siinä eräs tanssitettava pahoitteli, ettei ole käynnyt tanssikurssia. Kuittasin sen sanomalla, ettei se kurssi takaa yhtään mitään...omasta kokemuksesta.

Eräskin daami otti puheeksi mukana kulkevan veskansa ja kun kerroin, että se on sekä merkki tanssitaidottumuudesta sekä tietty turvariski, niin hän sanoi, että voi viedä sen pois. Sanoin, ettei se haittaa ja kerroin, että hauskin tanssikokemus on ollut juurikin veskaa kantavan daamin kanssa alkutalvella Ruusulinnassa.

Humppapareja tuli tanssittua parin daamin kanssa. Enempää sitä ei minun aikana tainnut tulla. Nyt tosiaan humpat tanssit, kuten oli tanssikurssilla opetettu. Daami erään humpan aikana kertoi, että astuu kengilleni. Sanoin, että miehen vika, jos daami tulee jaloille.

En ole muuten missään nähnyt niin montaa daamiparia tanssivan illan aikana. Taisi nuorten miesten vähäinen määrä olla tässä syynä. Totuuden nimessä pitää kertoa, että ainakin yksi härkäpari viiletti pitkin parkettia.

Naistentunnin aikana tapahtui kyllä notkaudus. Vasta kellon osoitaessa 23.30 minua tultiin hakemaan ensimmäisen kerran. Muistaakseni kuitenkin valta osan tunnista olin haettavissa. Toinen tärppi tuli vähän ennen puolta yötä. Tämä oli luottodaamin ansioita. Tämä ei kyllä tiedä hyvää kesäisiä naistentansseja ajatellen.

Siinä eräs nikkiläinen tuli kyselemään, että mites on ilta mennyt ja kertoi miten daami ottaa varmuuspakit. Tästä oli Riutalta omaa kokemusta. En kysynyt tämän nuoren miehen nikkiä, mutta terkkuja.

Illan orkestereista Taikakuu oli petrannut selvästi Järvenpään 18.1 keikasta. Tuttuja biisejä tuli. Charles Plogman orkestereineen oli uusi tuttavuus ja eikä mies ollut suotta taloon tullut. Veti mielestäni vielä Taikakuuta paremmaksi.

Asia mikä ihmetytti ja tekee sitä vieläkin on, ettei klo 21.30 - 0.45 välisenä aikana tullut valssia. Sitä oli kuuleman mukaan tullut ensimmäisellä naistenhaulla ja eikös tanssit yleensä ala valssilla. Kyllähän siellä jotakin valssia kuulutettiin, mutta eipä tullut. Enpä myöskään ollut silloin paikalla, kun ja jos tuli buggia. Jiveä taisi tulla reilu annos.

Mitä tulee Satulinnan hakuriviin, niin eipä mitään uutta alla auringon. Siinä meidän edellä kulkeva pari meni suoraan daamirivin läpi ja kun siihen oli tullut aukko, niin me tietty siitä perässä. Siitä rivin läpi tuli toisamiseen mentyä. Minusta tämä on parempi tapa, kun kiertää se koko rivi.

Tulihan saatua vuoden ensimmäinen virallinen pakkikin. Humppadaamin jalka oli kuulemma kipeä.

Kuumaa ja kylmää oli tarjolla. Molemmat kosteuspyyhkeet menivät.

Kerroin aikaisemmin, että Järvenpäässä on näkynyt hienoja tanssisuorituksia. Oli niitä totuuden nimessä Satulinnassakin. Monet nuoret parit liihottivat siihen malliin, että oli nannaa silmille. Satulinnassa ja vain siellä on näkynyt eräs varttuneempi pari, joka osaa sekä tanssia näyttävästi, niin myös pukeutua juhlavasti.

Siinä kellon lähestyessä 01 söin iltapalaksi voileivän ja tämän jälkeen olikin aika siirtyä narikkaan lähtöä tekemään. Siinä kenkiä vaihtaessa huomasin tämän pakit antaneen humppadaamin ystävättärensä kanssa soolotanssien. Ilmeisesti jalka oli jo parantunut hymystä päätellen. Taitaa tanssilla olevan parantava vaikutus.....ilmeisesti.

Kello 01 lähti kimppataksi kohti kaupunkia. Tämä 01 kyyti onkin nykyään ainoa. Vielä 2007 meni myös 01.45 kyyti. Tulomatkalla oli hiljaista. Eipä turhia juteltua....mitä nyt selvästi humaltunut mies etupenkillä.

Hotelliin pääsin 01.30 maissa.

Tähtiä Satulinnan taivaalle kohosi kolme.

PS kun viime kerralla tuli keskustelua mitä minulle maksaa tanssit Satulinnassa, niin tässä hintoja: bussimatkat 12.70€, junamatkat 9.20€, taksimatkat 10€, välipala 2.41 €, illallinen 17.80€, tanssilippu 14€, hotelli 79€

Nämä siis ns. pakollisia kuluja.