Humppis Perjantai 1.2.2008
FBI Beat
Karmeat kelit kaiken päivää jo pohjustivat illan epäonnistumista.
Kaksnelosen taistelut törkyjengin kanssa lisäsivät oneaa oloa. Sitä samaa teki tieto siitä, että muutakin ikävää nähtävää oli odotettavissa.
Kohtalaisessa lumisateessa läksin ajoissa ajamaan auraamatonta tietä. Nyt pysyttelin koko ajan vanhalla. Ajoissa olin perillä. Ei juuri ketään vielä paikalla.
Istumaan penkille siis. Näytti ettei ensivalsseille ketään olisi saatavissa. Sitten kuitenkin näin narikkaan ilmaantuvan erään mielitanssitettavani. Tiukasti kiinni ja baanalle.
Kaksnelosella oli hänkin käynyt kokemassa ”sivistyneen” vastaanoton viestilleen. Kitkerinä vaihdoimme kokemuksia myös seuraavien kahden kappaleen ajan.
Yhtä vielä hain ja sitten lonkerolle. Siellä istuskellessani alkoikin jo naisten puolituntinen, ja ensimmäinen hakija saapui sen myötä.
Toinenkin vielä ilmaantui. Muuten sain olla rauhassa.
Miestenvuorolla yritin ahkeroida, vaikka tiesinkin, ettei läsnäoloni ollut hyväksyttävissä.
Fiilis vain ei mihinkään kohonnut, vaikka muutama iloinenkin tanssituokio tuohon sisältyi. Masa painoi ankarasti päälle.
Kahville ja laskiaispullalle painuin alas ja erikseen istumaan. Naapuripöydän nälkäinen Tuulispää kuitenkin vinkkasi samaan seuraan. Menetin vain pienen palan pullaa, mutta kunnon suukon sain vaihtarina. Etukäteissynttärilahjan olinkin antanut jo narikalla hänet havaittuani.
Alkoi varsinainen naistentunti, ja noutaja oli taas asialla -nyt samasta pöydästä. No, kahvikin oli juuri juotu. Mentiin.
Muutama tuttu sentään haki salissakin.
Pari kovaa kisaakin käytiin. Toinen, tangolle, oikein juoksemalla. Nopeampi juoksija lennähti syliin istumaan, mutta tunnusti toisen olleen otteessa ennemmin.
No sylissä käyneen kanssa oli jo kahdet tangoparit tanssittu joten nämä kuuluivat Merikukalle.
Vielä omalla vuorollani ne puuttumaan jääneet tangot korvasin vikkelälle syliin syöksyjälle.
Märkätukkaisen saksattarenkin kanssa tanssittiin sekä miesten että naistehaulla. Oli tullut ”with her bike” (olettaisin skooterilla) kahdeksan ja puoli kilometriä lumessa kahlaten.
Raporttikoostetta vaivanneita puutteitakin pääsin korjaamaan, sillä hakuerittelyissä käyttämäni ”pieni, vaalea lahtelainen” korjaantui nyt Kirsiksi (Lahtikaan ei ollut oikein, vaan Hollola).
Toinen korjaus luvattiin, kun valitin jo aiemmin erään kohdalla harmittavana seikkana olevan sen, että käytössäni on vain hyvin pieni ja epäselvä valokuva -punasilmäinenkin vielä. E-mailitse on parempi tulossa.
Ihan loppuun asti en jaksanut olla, kun viimeinkin olin saada kiinni erään vakitanssitettavani, mutta hävisin sentillä.
Pois näkyivät olevan lähdössä useimmat muutkin. Kotia kohti siis 00.20.
Hakusaldo kovi heikko: 14/7.
Kehnojen fiilisten kosto seurasi siten, että unta en saanut pidetyksi yllä kuin vain tunnin (03-04) joten jouduin antamaan periksi viideltä ja aloittamaan päivän aamiaisella. Vielä aamulla (7-8) sain toisen tunnin kasaan, mutta minnekään kaukomatkailuun ei ole syytä illalla varautua noilla eväillä.
Jos jonnekin lähden, niin tuohon lähilavalle, Pesäkalliolle (8,5 km). Korsuorkesterin nykykokoonpanoa en olekaan vielä kokenut.
FBI Beat
Karmeat kelit kaiken päivää jo pohjustivat illan epäonnistumista.
Kaksnelosen taistelut törkyjengin kanssa lisäsivät oneaa oloa. Sitä samaa teki tieto siitä, että muutakin ikävää nähtävää oli odotettavissa.
Kohtalaisessa lumisateessa läksin ajoissa ajamaan auraamatonta tietä. Nyt pysyttelin koko ajan vanhalla. Ajoissa olin perillä. Ei juuri ketään vielä paikalla.
Istumaan penkille siis. Näytti ettei ensivalsseille ketään olisi saatavissa. Sitten kuitenkin näin narikkaan ilmaantuvan erään mielitanssitettavani. Tiukasti kiinni ja baanalle.
Kaksnelosella oli hänkin käynyt kokemassa ”sivistyneen” vastaanoton viestilleen. Kitkerinä vaihdoimme kokemuksia myös seuraavien kahden kappaleen ajan.
Yhtä vielä hain ja sitten lonkerolle. Siellä istuskellessani alkoikin jo naisten puolituntinen, ja ensimmäinen hakija saapui sen myötä.
Toinenkin vielä ilmaantui. Muuten sain olla rauhassa.
Miestenvuorolla yritin ahkeroida, vaikka tiesinkin, ettei läsnäoloni ollut hyväksyttävissä.
Fiilis vain ei mihinkään kohonnut, vaikka muutama iloinenkin tanssituokio tuohon sisältyi. Masa painoi ankarasti päälle.
Kahville ja laskiaispullalle painuin alas ja erikseen istumaan. Naapuripöydän nälkäinen Tuulispää kuitenkin vinkkasi samaan seuraan. Menetin vain pienen palan pullaa, mutta kunnon suukon sain vaihtarina. Etukäteissynttärilahjan olinkin antanut jo narikalla hänet havaittuani.
Alkoi varsinainen naistentunti, ja noutaja oli taas asialla -nyt samasta pöydästä. No, kahvikin oli juuri juotu. Mentiin.
Muutama tuttu sentään haki salissakin.
Pari kovaa kisaakin käytiin. Toinen, tangolle, oikein juoksemalla. Nopeampi juoksija lennähti syliin istumaan, mutta tunnusti toisen olleen otteessa ennemmin.
No sylissä käyneen kanssa oli jo kahdet tangoparit tanssittu joten nämä kuuluivat Merikukalle.
Vielä omalla vuorollani ne puuttumaan jääneet tangot korvasin vikkelälle syliin syöksyjälle.
Märkätukkaisen saksattarenkin kanssa tanssittiin sekä miesten että naistehaulla. Oli tullut ”with her bike” (olettaisin skooterilla) kahdeksan ja puoli kilometriä lumessa kahlaten.
Raporttikoostetta vaivanneita puutteitakin pääsin korjaamaan, sillä hakuerittelyissä käyttämäni ”pieni, vaalea lahtelainen” korjaantui nyt Kirsiksi (Lahtikaan ei ollut oikein, vaan Hollola).
Toinen korjaus luvattiin, kun valitin jo aiemmin erään kohdalla harmittavana seikkana olevan sen, että käytössäni on vain hyvin pieni ja epäselvä valokuva -punasilmäinenkin vielä. E-mailitse on parempi tulossa.
Ihan loppuun asti en jaksanut olla, kun viimeinkin olin saada kiinni erään vakitanssitettavani, mutta hävisin sentillä.
Pois näkyivät olevan lähdössä useimmat muutkin. Kotia kohti siis 00.20.
Hakusaldo kovi heikko: 14/7.
Kehnojen fiilisten kosto seurasi siten, että unta en saanut pidetyksi yllä kuin vain tunnin (03-04) joten jouduin antamaan periksi viideltä ja aloittamaan päivän aamiaisella. Vielä aamulla (7-8) sain toisen tunnin kasaan, mutta minnekään kaukomatkailuun ei ole syytä illalla varautua noilla eväillä.
Jos jonnekin lähden, niin tuohon lähilavalle, Pesäkalliolle (8,5 km). Korsuorkesterin nykykokoonpanoa en olekaan vielä kokenut.
Kommentit