Luulin jo aamulla tämän laittaneeni, mutta näköjään unohtui.

Sitä se unettomuus teettää. Heräilin nimittäin pitkin yötä ja lopulta viideltä oli tunnustettava, ettei nukkumisesta enää tule mitään.

No, ne samat tyypit taas...



...nimittäin Fiibbarit tällä kertaa Järvenpäässä.

Ohjelmistoa en ulkoa osaa, mutta mielestäni kuulin jokseenkin alkuillasta yhden sellaisen kappaleen, jota en ainakaan itse ennen ollut havainnut -en edellisiltana Pesikselläkään.

Hyvät olivat tanssit (ei liian kuumaakaan eikä kylmää alussa, vaan juuri sopiva lämpötila), vaikka jonkin verran ainakin minun suosikkitanssitettaviani puuttui. Samansuuntaista kommenttia sain kuulla miesten osalta naisilta, joiden kanssa tanssin.

Ensivalsseista lähes viimeisiin asti kuitenkin paikalla roikuin ja vasta 20.20 poistuin.

Yksinäisenä ja ulkopuolisena tosin vaelsin tuonkin illan tuttujen seassa, vaikka ihan kohtuullisen hakusaldon sainkin aikaan: 18/6.

Pelkkänä tanssin apuvälineenä oleminen ei elämää pysty täyttämään -ei varsinkaan kun joutuu katselemaan, miten toiset viihtyvät yhdessä ja tietää näiden myös olevan yhteydessä toisiinsa tanssin ulkopuolellakin.

No, kaikilla meillä vain ei ole "sitä jotakin". Minulta ainakin se kaikkien mielestä on puuttunut aina, joten täysin yksin olen tanssijan tietäni saanut taivaltaa jo vuosikaudet.