Pakkaspäivä, aurinkoinen sellainen, oli jo kääntymässä iltaan, kun eräs pikkupirtelöinen kävi lupauksensa mukaisesti pistäytymässä, kunhan oli kummipoikansa 4-vuotissynttäreiltä selviytynyt.

Rankat bileet kuulemma -mörkösellaiset.

Peräkkäin sitten ajeltiin Pesikselle ja levyiltä tulleet ensivalssit sekä niitä seuranneet foksit tanssittiin.

Muitakin tuttuja oli jo ilmaantunut, joten heidän kimppuunsa innolla kävin.

Kuumaa ilmaa puhaltui katosta -turhan kuumaa. Niinpä pian kostatutui vanhan kokemuksen perusteella ja sen vuoksi (viileätä aina alkuun) päälle jätetyin pusakoin tanssiminen. Vaikka nutut toisten kappaleiden ajaksi jätettiin sivuun oli vahinko jo tapahtunut: hikoilu käynnistyi eikä lakannut koko iltana.

Kahvion tasanteella onneksi oli huomattavasti viileämpää, vaikka fysiikan lakien mukaan olisi pitänyt olla päin vastoin -ja yleensä on ollutkin.

Nyt sekä tilasta että viilentymisestä sai siellä nauttia enimmän osan ajasta.

Fiibbarit siitä hiippailivat asemiin ja moikkailivat mennessään.

Kaukomatkalaisiakin ilmaantui -osa oli jo aikeistaan edellisiltana kertonutkin.

Jopa kaikkien aikojen mieluisimman harjoitusparinikin kanssa pääsin hetken juttelemaan, kun tämä nykyisen miehensä (vaimoaan nuorempi tietysti, kuten tanssimaailmassa on tapana), kanssa muuten koko ajan vain tanssi ja muutenkin liikkui. Eipä ole pariin vuoteen tanssittu askeltakaan yhdessä -ei siis nytkään. Jättäytyi nyt hetkeksi pöytäni ääreen kuulumisia vaihtamaan.

Pesiksen vakitanssitettavistani pitkäikaisin myös tuli pariiin kertaan jälleen tanssitetuksi. Lappiinkin osutaan yhtä aikaa, mutta satoja kilometrejä jää etäisyyttä Saarenkylän ja Ylläksen välille.

Kahvitauko alkoi erikoisesti. Olin juuri ehtinyt kuppini ja viinerini kanssa istahtamaan radanreunan pöytään ja haukkaamaan aimo suullisen leivonnaista, kun pikkuruinen bw-pommi syöksähti hakemaan jälkimmäiselle humpalle.

Ehdotin ylätason tanssimista arvonsa mukaisesti. Miss B:lle tuo ei kelvannut, vaan päälattian tungokseen ja kuumuuteen oli mentävä: "Ei kun alas!"

Yritin anoa, että jos edes alasti sitten, mutta ei kelvannut sekään.
No sillä taidolla ei törmätty, vaikka vauhti olikin formulatasoa, kuten aina. En tukehtunut pullaankaan, vaikka nokka tukossa ja suu täynnä tanssiminen sillä tyylillä on vaativaa -jos se sitä toki on hengitystiet avoinnakin.

Kahvikin oli vielä juotavissa, eikä kukaan ollut viineriäkään verottanut, joten tauko jatkui. Niin jatkui vielä tovin miestenhakukin, niinpä jatkoin töitä.

Naistentunnin ajaksi taas asetuin kahvion uumeniin, mutta ihan riittävästi sieltäkin löydettiin -yhdeksän kertaa. Kaikki hakijat juuri niitä, joiden toivoinkin asialle tulevan.

Sensijaan siinä tein virheen, että kelloon luottaen asetuin salin puolelle., portaiden juureen vielä punaisen palaessa. Kello näytti 23.14, joten oletin seuraaville kappaleille jo olevan miestenhaun voimassa.

Kuitenkin kauhukseni huomasin erään kauan, jo vuosia, karttelemani pujottautuvan tungoksen läpi kohti ilmiselvissä hakuaikeissa. Perääntymään en mahtunut (seinä takana), joten lähdettävä oli, vaikka sitten jo heti haun tapahduttua valo vaihtukin siniseksi.

Niinpä oli kärsittävä kaksi nopeata twistiä ankarasti vievän ja laajoja liikkeitä tekevän jäykkäkroppaisen ja kaiken aikaa hiukan jäljessä olevan sekä vähän väliä väärin arvaavan kanssa. Muutaman metrin päässä istuskelevia tuttuja naisia näkyi naurattavan niin että oli oikein vaikeuksia pidätellä. Vahingonilo on se puhtain ilon muoto.

Opinpahan (toivottavasti), että piilosta ei pidä framille ilmaantua ennen valon vaihtumista.

Edelleen olen sitä mieltä, että jokaisessa tanssipaikassa tulisi olla ainakin kaksi erilaista tanssitilaa, kuten mm. juuri Pesiksellä, Jenkkapirtillä ja Ruusulinnassa asia on järjestetty. Sillä tavoin voi kukin niin halutessaan ainakin jossakin määrin hallita tilannetta paremmin kuin yhdessä, yhtenäisessä, tungoksen täyttämässä tilassa.

FBI Beat oli juuri niin hyvä kuin aina ennenkin ja tulee varmasti taas tänään Järvenpäässäkin olemaan.

Tero Vähälän väliaikalevytkin olivat varmaa, kokemuksella hyväksi koettua tavaraa.
Juonnot tosin taaskin puuroutuivat, sillä puhemikin äänitasot olivat reilusti liikaa basson puolella.

Onnistunut, ilta mutta jalat olivat finaalissa jo ennen puolta yötä, joten tasan 24.00 vedin nutun niskaan ja haahuilin narikan suuntaan.

Hakusaldo: 16/12. (korjattu ja tarkistettu luku)