Koulutettuja kavereita Sibeliusakatemiasta, mutta nuo polvihousut siistin puvun kanssa ärsyttää. -Joo, joo  tiedän, -tuotemerkki, mutta en vaan ole oppinut diggaamaan. Kuin makkaraviipale täytekakun keskellä.

Antti Paavilainen , (joka tässä kuvassa on hiekkalaatikon reunalla istuva vasemmanpuoleinen mies), on yhtyeen nokkamiehiä ja äitinsä Maija on tunnettu kirjoittaja. Äitinsä kirjoitti juuri kuinka nuorimmainen ja siis Antin veli muutti omaan kämppään Helsinkiin.

Vuokralainen piti saada asunnosta pois jotta päästiin remontoimaan. Maijan kertomus oli värikäs hänen kuvatessaan hellan ja muun sisustuksen tilaa. Häädetty vuokralainen jätti pakastimen ja jääkaapin täyteen ruokaa, irroitti vain stöpselit viikkoa ennen luovutuspäivää. Senhän tietää mitä siitä seuraa.

Huvittavin yksityiskohta Maijan kertomuksessa oli kun hän huomasi että karvainen lampunvarjostinkin oli jätettu niille sijoilleen. Perhe teki remonttia ja mielikuvissaan kuvitteli (leikisti), että kaiken ylimääräisen työn ja vaivan korvaa tuo Claes Oldenburgin arvokas lampunvarjostin. Claes teki joskus taideteoksiaan verhoillen ne oravankarvoilla.

Aivan sellaiselta oravankarvajutulta tuokin lampunvarjostin vaikutti. Tarkemmin katsottuna remontin loppuvaiheessa, se paljastuikin tupakinsavutervan kyllästämäksi ja pölyhahtuvakerroksen peittämäksi pahvilampetiksi.