Kanssatanssija kirjoitti palstalla:

Naisten päivänä kirjoitan seksistä. Kuulun siihen harmaaseen massaan miehiä, joita heteroiksi haukutaan.

En muista mitään kun vuonna nolla naisesta ulos putkahdin, siitä pissan ja kakan välistä. Vaikka en muista mitään uskon itselläni siitä olevan muistijäljen. Samoin siitä ajasta jonka sain viettää naisen sisällä. Peräti yhdeksän kuukautta. Kaltaiselleni lyhytkestoiselle miehelle tämä ajatus tuottaa syvää mielihyvää. Kompensaatiota epäilemättä.

Viisivuotiaana ajauduin vastavuoroiseen suhteeseen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Näytin Irmelille kikkeliä kivitalon pihalla. Hänkin vilautti minulle. Järkyttävää hän oli erilainen!

Lapsena ollessa kävimme kerran kesässä Pohjanmaalla. Tätä kesti niin kauan kuin mamma (isäni äiti) eli. Yhtenä kesänä siellä oli kanivillitys. Läheisen naapurin pojat myivät minulle kanin jäätelötötterön hinnalla. Kanien välityksellä opin paljon uutta. Ne olivat halukkaita myös minua valistamaan. Leikimme tytöt ja pojat piilosta. Olin noin kymmenvuotias. Menin samaan piiloon talon toisen tyttären kanssa. Ehdotin hänelle sitä mitä kaneilta olin oppinut. Hän ei suostunut. Väitti että sellaisesta touhusta voi olla seurauksena lapsia. Kehoitti minua kääntymään isonsiskonsa puoleen. Sillä kuulemma kävi poikia kylältä. En kehdannut.

Viisitoistavuotiaana opin tykkäämään tangoista. Kun olin ekan kerran silleen olin selvinpäin ja siis muistan siitä jotakin. Taisto Tammen Tango merellä soi. Se ei juuri lievittänyt läheisyyden pelkoa. Luonto ajoi kuitenkin tikanpojan puuhun. Hirveetä räpellystä. Homma oli ohi ennekuin Taisto lopetti.

Jos luet nainen tarkkaan ei kirjoittajalla ole pelkästään tarkoitus itseään paljastaa. Toki se tuottaa mielihyvää. Kaiken edellä kirjoitetun takana on nainen, josta olen riippuvainen. Vanhemmiten hinkuani sinuun on tullut tasapainottamaan kunnioitus. Kunnioitus siitä että olet elämän kantaja. Tätä halun ja kunnioituksen välistä ristiriitaa kanssasi elän parketillakin. Halu vie minua sinuun kiinni, kunnioitus pitää yllä etäisyyttä.