Humppis                                                   Torstai 10.4.2008

Jo sunnuntaina Järvenpäässä tuli esille ehdotus torstai-illan viettämisestä Finlandersin seurassa.

Alamaissa ollen ja edellisten iltojen vielä painaessa jaloissa suhtauduin ajatukseen skeptisesti.
Matkaakin tolkuttomasti ja tungos tiedossa.

Vielä manantain ajan oli asenteeni enemmän ajatusta vastaan kuin puolesta. Tiistaina kuitenkin tuntui positiivisuus saavan jalansijaa, mikä patamustan pessimistin kohdalla on joksenkin aina tiennyt olevan vaikeuksia -ennen kaikkea pettymyksiä- luvassa. Silti lupauduin retkelle.


Kolmaskin potentiaalinen mukaanlähtijä kyseli sitten keskiviikkona asiasta. Päätöksensä jäi minulle epäselväksi, kunnes sitten torstaina reissuun lähtiessä sain kuulla, että tuttu typykkä noukitaan tutusta paikasta mukaan.

Niinpä meitä sitten oli koossa kolmen kopla kohti kaakkoista kylpylää kulkemassa.

Rattoisasti meni matka. Jo mzzz Been näkeminen kevätlookissaan kioskin kulmalla nosti tunnelman korkealle.

Renkaidenvaihossa rehkin vielä iltapäivän lopulla ja sain sekä niskani että hartiani kipeiksi. Niinpä epäilin tuon jarruttelevan menoa, vaan eipä tuntunut tanssiessa missään -nyt kyllä taas.

Perillä heti hirveään vauhtiin tyhjällä lattialla pikkupimun kanssa. Hiki lensi heti kättelyssä jo molemmilta. Hiukan tuosta siten rauhoituttiin illan edetessä, sillä tungokseksi asti kasvanut väkimäärä teki tehtävänsä.

Onneksi takabaarin kautta salin reunaa kiertävälle kivilattialle pääsi tanssien melko vaivattomasti. Sillä mahtui koko illan tanssimaan lähes esteettä. Lämpötilakin oli vähintään viisi astetta viileämpi kuin päälattian hornankattilassa. Tunnelmointi siellä onnistui loistavasti.

Melkoinen joukko tuttuja tanssijoita ilmaantui illan kuluessa paikalle. Oman pöydänkin otimme heti haltuun, vaikka neljästään emme kovin paljon siinä ehtineet istuskellakaan.

Illan osalta suurimmat toiveet olin asettanut Kaakon kauniin kassapään ilmestymiseen enkä joutunut pettymään. Taisin tulla liikaakin häntä hyväsksikäyttäneeksi. Ei tosin vastaankaan pannut.

Kruunuksi illalle asettui automaattisesti se, että Kissanaisen pääsin tanssimaan juuri toivomassani seurassa. Kivilattian viileyttä ja tilaa tarvittiin.

Puolilta öin oli löyhän suunnitelman mukaisesti katsottu aiheelliseksi lähteä koteja kohti (eräs töihin kuudelta). Yhteen kuitenkin lipsahti, joten Finlandersin henkilökohtainen loppu encoreineen saatiin saaliiksi ja vielä muutama levybiisi siihen päälle.

Naamanpesu nousi illan kuluessa merkittävään asemaan, joten rappusia tuli kiipeiltyä alas ja ylös hyvin moneen kertaan. Juuri muuta syytä siellä toilettitiloissa käyntiin ei ollutkaan, sillä hikoilu hoiteli nesteenpoiston vähintäänkin riittävän hyvin.

Paluumatkan alussa keskustelu vielä kävi vilkkaana kolmenkesken, mutta Lapeenrantaan tullessa hiljeni takapenkki, ja pikkumurmeli siellä nukkui kohta sikeästi kuin vauva.

Lahden keskustaan tullessa vasta typykkä heräsi tähän maailmaan.

Rattoisa ilta, mutta mitenkähän tänään jaksan Järvenpäässä yhtään mitään. No, istumaan sitten. Näkeehän tuon PNP:n taas huomenna Honkalassa.

Niin, se Imatran illan saldo: 14/6, mikä ei kerro läheskään totuutta, sillä tuplia ja enemmänkin tuli pyydetyksi puolin ja toisin.