Mikko              Lauantai 31.5.2008 Riutanharju

Kimppakyytiä en tällä kertaa saanut, joten otin taksin tuosta 200m päästä. Matkalla kuski kertoi kaverin kännykän pudonneen ja hajonneen paloiksi. Hän siinä ajaessa rävelsi ainakin kolmea kännykkää yrittäen palauttaa menetetyt puhelin-numerot. Hajonnut puhelin oli ollut jotakin uudempaa mallia, johon voi siirtää numerot sim-kortilta. Onneksi oma puhelin on vanhaa perinteistä mallia, missä numerot on kortilla. Jotakin hyvää siis köyhyydestä.

Riutan parkkipaikalle tultiin klo 19.30. Äkkiä se vartti hurahti. Maksoin hieman yli 20€ kyydin ja kiitin kyydistä toivottaen illanjatkoja.

Parkkipaikalla oli jo muutama henkilö ja asuntoauto. Siinä auringonpaisteessa seisoin odottaen sisäänpääsyä.Mikäs siinä seisoessa. Lämmintä oli. Muu tanssiväki odotti autossa tanssien alkua.

Suunnilleen 10min vaille 20 vihdoin portit aukenevat meille. Ennen lipunostoa tervehdin erästä Satulinnan luottodaamia, joka myöskin oli tullut lippua jonottamaan. Illan hinta tiketille oli vakio 14€. Järjestysmiehelle annoin lipun ja toiseen käteen annettiin Tommi Soidinmäen CD-levy vuodelta 2004. Mukavaa tälläinen anteliaisuus. Voi sitten fiilistellä tanssi-iltaa kotonakin. Tosin daami puuttuu.

Kun poppoota oli tässä vaiheessa vasta kourallinen paikalla, niin vaihdoin kevyemmät kengät narikkapenkillä. Heitin pyyhkeen vakiopaikkaan ja vein nyssäkän narikkaan. Ajankulukseni kävelin daamienpuoleisesta ovesta ulos katsomaan mitä Riutan takapihalla on. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt siellä.

Kurkistin aittaan missä on mahdollisuus juoda tujumpaa tavaraa. Viihtyisä paikka niille, jotka nyt haluavat alkoa illan aikana nauttia. Pari punaista keinuakin siellä takapihalla näkyi olevan. Mäen päällä on jokin ruskeaksi petsattu tai maalattu hirsikatos. Varmasti mukava paikka seurustella.

Olin takapihan nähnyt ja astelin mäkeä alas toilettitiloihin silmälaseja pesemään. Kakkulapesun jälkeen astelin ulkoterassin kautta kahvioon. Hetken siinä mietin mitä juomaksi. Colasta olen aina pitänyt ja nappasin kylmäkaapista kevyttä Batman Colaa. Ei nyt paras valinta, mutta menetteli. Olisi sittenkin pitänyt ottaa alkuperäistä. Illan juomiset maksoin käteisellä. Viime kerran korttiongelmaa halusin välttää.

Siinä juomaa nauttiessa Petoman aloittin soitannan. Valssilla kuten perinteet velvoittaa. Kappalevalinta oli kyllä erikoinen, sillä Wieninvalssia en muista koskaan tanssilavoilla kuulleeni. Kappaleen aikana siirryin lähelle juomapistettä istumaan.

Kahviossa oli itänyt ajatus yrittää tanssia valssia. Nyt olisi tilaa hyvin, jos vaan sopiva daami löytyy. Valssidaamiksi ajattelin pyytää luottodaamia. En ehtinyt tekemään hakua, kun siihen viereen istui daami, mitä olen tanssittanut lähes aina hänen ollessa samalla tanssipaikalla. Hän siinä yllätti miehen totaalisesti kysymällä: Mites valssi sujuu? Hän on hakenut minua varmaan kerran ennen tätä iltaa. Olin hieman äimänä tässä. Nyt on miestenhalu päällä ja daami hakee minua. En nähnyt muuta mahdollisuutta, kun lähteä valssamaan.

Neliöpyörähdys meni jokseenkin moitteetta, mutta etenevissä askeleissa oli suuria ongelmia. En vaan osaa laittaa askeleita kohdalleen. Siitä ei nauti daami, enkä minä. Joten kuten saatiin valssipari tanssittua. Olisi varmasti jo aika opetella ihan täysillä valssia. Daamikin totesi, että valssin pitäisi jokaisen tanssijan osata. Tuohoin voisi vielä lisätä tangon ja ehkä myös perinteisen humpan.

Illan ensimmäisen foksin tanssin luottodaamin kanssa. Petoman soitti edelleen, mutta missä on artisti Soidinmäki? Häntä tuurasi alkuillasta minulle ja monelle muulle tuntemattomaksi jäännyt naisartisti. Siinä mieleen hiipi ajatus...tässähän on loistava laulaja. Mihin me Tommia tarvittaan. Alkuillasta äänitaso oli verrattaen korkea. Hyvin ja selvästi laulu kuului peräpenkille asti. Seuraavan foksidaamin kanssa ihmeteltiin vähäistä väkimäärää. Totesin tuohon viime kesän vastaavan la-illan olleen yhtä väljää. Totesin lopuksi, että Riutta herää muutenkin eloon vasta klo 21 jälkeen.

Illan orkestereille iso kiitos siitä, että koko tanssialue oli käytössä tanssiin. Viime kerralla ja kauden avajaisissa ollut tekniikkapöytää ei onneksi ollut siinä pömpelin vieressä. Kyseisen esteen ollessa paikalla, ainakin itsellä on aina pieni pelko peräsimessä törmäämiseen siihen, kuten viime kesänä ja tämän kauden avajaisissa.

Katselin siinä illan aikana kelloa monasti. Olin itse pitänyt aika vipinää hakujen suhteen ensimmäisen tunnin aikana. Luultavasti se kannatti, sillä klo 21 alkoi naisten puolituntinen. Viime kesän ennätys oli kolme hakua. Nyt pistettiin paremmaksi. Sain nyt nauttia viiden daamin kanssa foksaamisesta. Vaikka ilta oli jälleen hyvin foksipitoinen, niin niin erinlaiset daamit toivat siihen niin monenlaista vivahdetta, ettei kyllästymään päässyt.

Eräänkin daamin kanssa oli alussa vaikeuksia kokokäännöksen kanssa. Tanssi alkoi luistamaan, kun hyvin voideltu suksi, kun kerroin käännöksen tulevan seuraavaksi. Illan aikana yksi daami osasi varoittaa mahdollisesta törmäysvaarasta. Miksi niin harva daami tekee näin? Ymmärrän sen, että tanssista on kiva fiilistellä silmät kiinni, mutta kuitenkin neljä silmää näkee paremmin, kun kaksi. Kun vielä tuntuu kesälavoilla olevan ei-aktiivitanssijoita, niin tuo varoitusjärjestelmän toimivuus olisi syytä olla kunnossa.

Jälleen humpanosuus illasta oli mitätön. Aikani kahdet humppaparit kävelin ja siinä taisi olla koko sitä lajia. Kävelyhumpassa tuo tanssin epätasaisuus tarkoittaa sitä, että sitäkin voisi virkistää DVD:ltä tai peräti kurssilla. Katsotaan..

Kun luvassa oli rumbaa, niin lähdin etsimään siihen sopivaa daamia. Daamirivistön perää piti nuori ujon tuntuinen daami. Kävin kysymässä yritetäänkö tahdittaa rumba foksiin. Sain myöntävän vastauksen. Vaikka daami ei omasta mielestään mikään huippu olekaan, niin foksipari meni mukavasti. Palautin daamin keskiriviin. Sanoin, että tämä on teidän paikka ja kiitin.

Illan aikana tapahtui pari lajimokaa. Ensimmäinen alkoi, kun olin kuivaamassa pyyheellä siinä juomapisteen vieressä olevalla tuolilla. Siihen pitkän penkin eteen tuli daami pyytämään tanssimaan. Aika mielenkiintoinen tilanne. Meinaan se pitkäpenkki oli miehiä pullollaan. No lähdin sieltä takaa tanssimaan. Siinä daamirivistön kohdalla otin valssiaskeleita. Daami siinä ihmettelemään askeleita. Näytti jo hetken daamin siitä lähtevän, kunnes hän sanoi teki selväksi tämän olevan tangoa. En ollut tunnistanut tangoa valssista. Olin lievästi sanottuna hämilläni ja sitten foksattiin tangopari.

Toinen lajimoka oli, kun kävin hakemassa luottodaamia humpalle. Oletin siis musiikin olevan humppaa. Ihmettelin sitä daamin epävarmuutta. Sitten välähti, kun kertoi lajin olevan jenkkaa. Katse tanssijoihin ja jenkkaa ne tosiaan tanssivat. Pahoittelin mokaa ja lähdin pyyhkeen luokse naama nolossa hymyssä.

Itse nautin foksista juurikin tangon aikana. Olin saannut timantinarvoisia vinkkejä viime viikonloppuna ja nyt osasin pitää vauhdin maltilla ja kuuntelin musiikkia. Nyt jätin nopeat rock & roll tyyppiset nopeat kokonaan väliin. Eräs daami yltyi ylistämään tanssimaansa foksiparia. Olin jälleen hämilläni. Piti erityisesti siitä sivuttaisaskeleista. Tällähän selviää ahtaista paikoista. Jotakin uutta opin Kuntotalolla. Tätä ei opetetty Karalla.

Tommi Soidinmäki ja Petoman yhdistelmä soitti nautittavaa tanssimusiikkia. Iskelmää tuli tietysti, mutta sehän meni foksina.

Artisti minkä vuoksi olin Riutalle tullut tanssimaan oli tietysti Markku Aro. Mies oli talvella heittänyt niin vakuuttavan keikan Järvenpään Tanssikeskuksessa, joten tätä herkkua pitää myös kesällä saada. Tanssikansa räjähti antamaan isoa kättä artistin tullessa lavalle. Markku sanoi alussa valssia tulevan, mutta ei vielä. Foksilla alkoi tämän legendaarisen artistin Riutan kesä 2008.

Minä tietty sutena daamirivistöön. Nyt ei tarvitse kertoa mitä tanssitaan. Illan käydessä yöksi ja varttuneemman väen tehdessä lähtöä hakuni alkoivat lähestyä artistilavaa. Mitään hullun rohkeita hakuja en tehnyt. Ilta oli tähän asti ollut sellaista suklaata, etten halunnut siihen myrkkyjä mukaan. Luvattua valssia tuli ja osa kappaleista oli niin haikeita. Ei ollut tippa linssissä kaukana. Ihan penkillä fiilistellen.

Illan ehdottomasti mieliinjäävin tanssipari oli nuori, hyvin aran tuntuinen tyttö. Olin huomannut hänet toisen kerran kahvilassa käydessäni. Kolmannella kahvilavisiitilläni hän istui yhä samassa pöydässä. Nojasin oviaukon karmiin ja odotin, kunnes alkaisi uusi musiikkipari. Hänen tehdessä lähtöä kahviosta kysyin lähdetkö tanssimaan. Hän katsoi silmiin ja kertoi, ettei ole ikinä tanssinut. Astuisi varpaille. En antanut periksi. Pinssi velvoittaa. Lähdettiin tanssimaan. Sain varpailleni, mutta en antanut periksi. Kerroin pikaisesti foksin perusaskelta ja sen sivuttaisaskeleen. Vaikeuksia oli luonnollisesti. Saatiin pari kunnialla tanssittua, kun menin selkä edellä ja hän askelsi eteenpäin. Ei varmasti mitään näyttävää, mutta tässä oli tarkoitus antaa hänelle mahdollisuus kokea elämänsä ensimmäinen tanssi. Tanssiessamme oli naistentunti alkanut. Toivottavasti tästä itämättämästä siemenestä kasvaa daami.

Kun naistentunti alkoi, niin minulla oli vajaa tunti tanssia. Ihan sellaista menekkiä ei ollut, kun illan alussa, mutta vain kerran sain penkkiin palata, kun ei tullut hakua.

Kun sadussa prinsessa Ruusunen muuttuu keskiyöllä kurpitsaksi vai miten se satu nyt menikään, niin klo 00.00 oli myös minun aika poistua. Otin nyssäkän ja menin pihalle penkille kenkiä vaihtamaan. Siinä sitten päähän pälkähti...ai niin se pyyhe ja pikaisesti takaisin. Ennen tontilta lähtöä visiitti kyrsäkeitaassa. 2€ maksamaa erikoishyvää ei ollut tarjolla, joten otin normimakkaran ilman mausteita. Lähdin siitä kävelemään kohti länttä. Sileenkallion mäen pohjalla söin varaamani pizzan.

Kantatiellä kävellessä mustamaijapartio pysähtyi kysymään onko ehkä autoni hajonnut? Sanoin tulevani Riutanharjulta ja virkavalta toteamaan, että tansseista tulin. Sanoivat, ettei tässä muuta ja heilautin kättä ja toivotin hyvää yötä poliiseille. Kotona olin 02.50. Parannusta viime kesästä 10 min.

Todella suurta mielihyvää tuottanut tanssilta. Tälläiset illat tasoittavat kummasti niitä kuoppia, mitä elämänpolulla joskus on.

Ehdottomasti neljä tähteä ja + perään.