Humppis                                           Tiistai 22.7.2008

Tuonnehan en siis ole vuosiin enää kutsumatta mennyt enkä viime kesänä tullut yhtenäkään tiistaina käyneeksi. Nyt sitten kuitenkin kävi niin, että lepoon ja flunssasta lopultakin toipumiseen varattu alkuviikko meni kuitenkin tanssittavaksi.

Tuli nimittäin jo aiemmin pyyntiä Särkän suuntaan keskiviikoksi. Tuohon vielä yritin suhtautua torjuvasti, vaikka kutsujat olivatkin huippuluokkaa (SM-tasoakin tarjolla).

Kuitenkin, kun sitten kilkatti känny kutsua Mäntsälään tiistaiksi, oli tunnustettava, ettei lepäämisestä tullutkaan mitään. Nyt tosin ei sentään useinkin etelästä noudettavaa tarvinnut Suomenlahden rannalta noukkia, vaikka palautus sinne yöllä tapahtuikin. Vielä etelämmässä paahtumassa olleen tummaksi värjäytynyt mies sentään toimitti siippansa lavalle.

Heti Mäntsälän lavan parkkiin sujahtaessani sain havaita osuneeni erään Seinäjoelta etelään tulleen maukkaan pähkinäntapaisen tanssijattaren auton viereen.

Lisää maukkautta osui kohdalle heti lippuluukkua lähestyessäni, joten noiden maku piti tarkistaa oikein suullisestikin eikä vain katseella. Samanlaista soikiota siellä uutuuttaan kiiltävänä riippui toisella maisteltavalla kaulassa kuin itsellänikin. Kolmen kultapinssin ilta näkyi tulleen, sillä jo sunnuntaina Tirvalla tavattu oli myös vaarinsa kanssa kohta paikalla.

Noiden luukulla tavattujen kanssa samaan pöytään istahdin, vaikka tarjottuja juomiaan en juuri suostunut maistelemaan, kun tiesin kohta olevani toisessa seurassa samoissa hommissa ja yöllä tuota ajettavaa oli tiedossa toistasataa kilometriä (rapiat 150 tuli mittariin).

Siitä kuitenkin tanssiin vein kaikki kolme (ja kohta halaamaan tulleen neljännenkin) vuoroillaan.

Kultapinssien lisäksi muutakin kultaa oli tuossa pöytäseurassa tarjolla, sillä tuoreen Seinäjoen kaksinkertaisen SM-kultamitalistin ja MM-hopeaakin sieltä napanneen kanssa pääsin nuo mitalilajit tanssimaan.

Tangoa heti alkuun ja myöhemmin peräkorokkeella jiveteltiin Americano ja sen edellä tullut yhtä vilkaasti pisteltävä. Täytyy myöntää, että tosissaan (vaikkakin hymy huulilla) siellä sai tehdä töitä raakalautalattialla.

Tulihan se noiden alkutanssien aikana kutsujanikin paikalle, joten miellyttävissä merkeissä jatkui ilta siitäkin eteenpäin tanssin ja taukoilun vaihdellessa.

Toki puolet illasta tanssittiin muidenkin kanssa.

Illan esiintyjäkaartissa oli tapahtunut vaihdoksia. Solistit olivat selvää kauraa: Eija Kantola ja uusi kunkku, Jukka Hallikainen. Sensijaan jo Omegan riveihin ilmestynyt salskea, vaalea nuorimies sakspiippuineen pisti oitis silmään. Eija tuon myöhemmin esittelikin. Nimi silti ei jäänyt mieleen.

Kuninkaan bändi sitten olikin kokenut totaalimuutoksen nimeä myöten. Tehtävänsä mukaisesti tämä nyt kulkee nimellä Monarkit. Hienosti hoitivat hommansa molemmat yhdistelmät, vaikka rankkana käynnistynyt keikkaputki kuninkaan hovina varmasti painaa jo jälkimmäistä.

Ihmeen hyvin mahtui tanssimaan sekä alussa että lopussa. Ainoastaan kymmenen ja puolen yön välillä oli keskialueella tukalaa, kuten Mäntsälässä on jokseenkin aina. Väärän mallinen rakenne siinä suorakaideosuudella tuhoaa hyvän mutterilavan ominaisuudet.

Siinä sitä kuitenkin muunmuassa erään supersuosikkeihini jo ainakin kuuden vuoden ajan kuuluneen, äidiksi ryhtymistä valmistelevan kanssa reippaasti sekä fiilisteltiin että riehuttiinkin (pomput vain jätettiin väliin).

Takakorokkeella ei ollut hyvä pelkästään mestarin kanssa jivetellä, vaan myös hempeilyyn tuo sopi mainiosti, kuten aina.

Ihan viimevalsseihin ei oltu, sillä kuntoni ei edelleenkään ihan loistava ollut. Niinpä poistuttiin 01.30.

Kolmen jälkeen olin kotona.

Illan saldo ei siis mahtavaksi määrällisesti kohonnut, mutta laatu oli sitä luokkaa, ettei takuulla olisi kenelläkään muullakaan valittamisen aihetta jos samasta pääsisi nauttimaan: 17/4 (runsaanpuoleisesti tuplia siinä sisällä).

Hiukan heikonlaisesti tuli nukutuksi, kun yskä edelleenkin herättää. Jossakin välissä pitäisi päiväunia yrittää, sillä viideltä olen jo luvannut ensimmäiset Särkkään lähtijät käydä noukkimassa. Kantahämeessä sitten koukataan hakemassa kärry täyteen, joten matkaa on tiedossa vielä enemmän suuntaansa kuin, mitä yöllisellä paluukeikallani nyt oli.