Mikko                       Pe 4.7.08 Pavi

Kun tangokuningatar 20 vuoden takaa oli vielä näkemättä, niin perjantaitanssit jälleen Pavilla.

Junasta Pasilassa pois ja bussilla 69 Käpylään tanssikummin työpaikalle. Kerroin olevani perilla viimeistään klo 14. Olin hieman epävarma missä pysäkillä sitä pitäisi jäädä. Tutun kaupan nähdessä olin niin sanotusti kartalla. Bussista ulos ja lapikasta toisen eteen. Työpistettä lähestyessäni puhelin pirahti ja samenttinen ääni kysyi: Oletko vielä pitkällä? Kerroin matkaa olevan vaivaiset 30m ja suljimme puhelimet.

Pihalla hoitolapset leikkivät kiipeilytelineillä ja keinussa. Näyttipä pihalla olevan kolmaskin pieni tyttö ja luultavasti hänen mummonsa. Päivä eteni tunti kerralla eteenpäin ja nälkähän siitä alkoi pikku hiljaa vaivata. Käpylästä löytyy hyvä pizza ja pastapaikka, eikä muuta, kun koko konkkaronkka syömään. Muille näytti salaatti ja pasta maistuvan. Itse otin pizzaa, missä oli jotakin eksoottista etelän vihannesta. En nyt muista sen tarkempaa mitä oli. Pizza oli iso ja todella hyvää. Tytöille leikkasin pizzanreunaa pastan lisukeeksi. Sain pizzan ja salaatin vaivoin syödyksi. Italianherkun koko oli pieni järkytys.

Poppoo poistui työpaikan kautta Pohjois-Helsinkiin. Olin tehnyt selväksi jälleen, että Paville menen tänä iltana. Pariskunta lupautui heittämään minut sinne ennen Ikeaan menoaan. Koko ryhmä rämä painui lepäämään. Itsekkin yritin vähän nukkua, mutta eipä siitä tullut mitään. Ennen lepoa leikkeilin tytöille vesiväri ja piirtelyshabluunoita töistä tuoduista painokalvoista. Mikä toisille on jätettä voi toisille olla hyvää ajankulua.

Aukaisin silmäni ja olohuoneen pyödällä lojuva rannekello näytti aikaa 19.30. Kyyti Paville oli puhuttu klo 20 jälkeen. Muu perhe nukkui vielä ja tässä oli hyvää aikaa laittaa itsensä tanssikuntoon. Nyt olin vinkistä tajunnut ottaa mukaan kaksi varsinaista tanssipaitaa: vaalean sinisen, josta näkyy kyllä hikoilu, sekä valkomustan seeprapaidan. Seeprapaidasta kosteus ei näy, mutta tuntuu kosketuksessa.

Olin lähes valmis, kun fuusioperhe karisti unihiekat silmistään. Ikean visitti jäi tältä illalta pois. Minua tuo ei haitannut yhtään. Meitsin primääritavoite oli tanssit Pavilla, eikä mitään muuta tälle perjantaille. Herrasväki sai itsensä ajan kanssa siihen kuntoon, että olisivat itsekkin tulossa tanssimaan.

Matkalla lavalle kysyin perheenpäältä "lupaa" tanssittaa hänen kihlattuaan. Tanssikummini oli kertonut olevansa rytmitajuton ja olisi mielenkiintoista kokeilla miten foksin askeet sopisivat meillä kohdalleen. Pari kertaa olen aikasemmin hänen kanssaan tanssinut. Ensin peri kesää sitten myöskin Pavilla ja viime kesänä Sokos hotelli Vantaan Tulisuudelmassa. Aikaan, jolloin valssin, humpan jne askeleista ei ollut mitään tajua & tolkkua. Nyt olisi sentään foksi mukavasti hallussa.

Pavin parkkipaikalle tulimme vähän jälkeen klo 20.30. Autoja oli melko runsaasti paikalla. Ilmeisesti tänä iltana paikalla olisi jotakin, minkä vuoksi kannatti lähteä ajamaan. Lippu ostoon ja tanssipassiin leima. Narikan penkeillä kengät vaihtoon. Jälleen kerran samenttiääninen kaunotar kysyi, minkälaiset tanssikengät omistin. Jälleen kerran näytin niitä. Tällä kertaa en viitsinyt mainita ostopaikkaa.

Nopeasti tanssikassi narikkaan ja nopea katsaus illan daamirivistöön ennen kahvioon menoa. Paas likka antaen vissyä, jos konstaapeli Reinikainen olisi kahvioon kävellyt ja eikä kahvio toimisi itsepalveluperiaatteella. No vissyä otin itsekkin. Päivä oli ollut kuuma. Helleraja tai mennä rikki tai oli hyvin lähellä sitä. Jokainen Pavilla helteellä käynnyt tietää miten hellepäivät lämmittävät päätanssisalia. Jos tänä iltana tulisi sambaa, niin sehän olisi, kun saunasambaa. Viininpunaiselle pyyhkeelle on tänä iltana jälleen tarvetta. Tarvetta olisi myös varapaidalle. Tuo sininenpaita tulisi kastumaan nopeammin, kun olisin ikinä osannut arvata.

Vissy nopeasti nestevajausta täyttämään ja portaille ryhmittymään. Myrskylyhty oli suorittanut tämän illan avauksen. Odottelin siitä kaikessa rauhassa jotakin sopivaa tanssittavaa musiikkia. Siinä portaiden edessä seistessä eräs tanssimies kertoi Pavin "arvojärjestyksen" Kädellä näytti missä on Stokan ja Valintatalon rivit. Tuttu juttu ajattelin. Olen tänä kesänä tehnyt hakuni lähinnä rivistä, joka alkaa erään vaatimattoman nosturiyrittäjän mainoksesta jatkuen siitä oikealle kulmaukseen asti. Hanki harrastus/elämäntapa, jolla on jokin määränpää. Tanssikin voi olla sitä, mitä suuremmassa määrin.

Iltaani kuului kolmet parit nopeita käden alitansseja, sekä muistaakseni kahdet humpat. Loppu oli jälleen foksia. Kuuman hikistä todekkalin oli. Tämän totesi, myöskin Mikko Mäkeläinen ensisetin aikana. Kaukaa näki miten solistin niska kiilsi hiestä. On se laulaminen kuumaa puuhaa. Tanssiminen myös, sillä sinipaita meni kassiin varttia vaille 22. Samalla kassiin meni pinssikin.

Illan mittaan hakuni painottui entistä enemmän nosturimainoksen alta. En tiedä miten ison mokan tekee, jos palauttaa daamin "heikompaan" paikkaan mistä on hänet hakenut. Tämä tuli mieleen vasta, kun olin jo daamin viennyt riviin. Onneksi sain asiaan selvyyden saman viikon sunnuntaina.

Jostakin syystä Pavilla on akvaarion puoleinen sivu ja esiintymislavan edessä ollut todella ahdasta edetä. Muilla alueilla on tilaa edetä.

Kaikki tanssimani foksit olivat nautintoa kerta toisensa jälkeen. Oli nuorempaa, vanhempaa, hoikkaa, vähemmän hoikkaa, niin meni, kun ajatus.

Ex-tangokuningattaren aikana tuli tanssittua jotakin mitä ennen ei. Kun on ollut vaikeuksia tunnistaa tanssilajia, niin nyt tanssin parin kanssa valssia foksina. Saimme foksiin sellaisen valssahtavan askeleen. Olin maustanut perusfoksin valssin joustolla. Siinä vaiheessa, kun Arja sanoi: Tämä seuraava valssi, niin vaihdoin katseita daamin kanssa. Daami tokaisi, että tanssitaan viimeinen valssina, johon meikä tietty, etten osaa valssia. Parin viimeinen mentiin samaan tapaan, kun ensimmäinenkin ja homma toimi. Ei tästä nyt ylpeä voi olla, mutten kyllä häpeäkkään tuota.

Naistentunti meni osaksi harakoille. Olin lähtenyt etsimään tanssikummia foksiin. Etsin ensin akvaariosta, sitten pääsalista ja lopuksi kahviosta. Vedin vesiperän. Olivat lähteneet kuulemma jo ennen naistentuntia. Jäi ne askeet sitten sovittamatta...tällä kertaa.

Toinen kämmi naistentunnilla oli, kun lähdin ottamaan kameraa tanssikassistani. Menin narikkaan ja näytin narikkalappua. Silla paikalla ei ollut kassia. Varmistin, etten ollut jättänyt sitä vessaan. En ollut. Kerroin kelle olin antanut kassini. Tähän tuli avuksi eräs vihreätakkinen herra, joka kiertää tanssipaikkoja, ainakin täällä etelässä. Kassin vastaanottanut herra tuli narikkaan ja nyssäkkä löytyi. Olin liian nopeasti lähtenyt paidanvaihdon jälkeen tanssimaan, enkä ollut malttanut näyttää narikkalappua. Oma moka, mitä tietysti pahoittelin.

Ehdin siitä olla vielä haettavissa. En nyt muista moniko daami haki, mutta ihan olin hakuihin tyytyväinen. Eräs daami kysyi: Osaanko cha cha? Vastasin, etten puhtaasti ja etsi toisen miehen. Annanko tässä pakit vai en? Kysymys, mihin olisi kiva saada konkareilta vastaus tai mieluusti vastauksia.

Nopeat kädenalitanssit ovat olleet minulle jännä paikka. Joskus onnistuu ja joskus saa karvaasti pettyä niihin. Tänä perjantaina ne menivät ihan mukavasti. Myöskin varttuneemman daamin kanssa. Pitäisi oppia lisää kuvioita. Jiveen oli vielä turkasen pitkä matka. Yhdet humppaparit missasin myöhäisen tulemisen vuoksi. Lievä harmitus tuo.

Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty soitti ihan pätevää tanssimusiikkia. Mitään mieltä rikastuttavaa en muista heiltä kuullensa illan aikana, mutta ei huono orkka.

Arja Koriseva oli se, minkä vuoksi olin juurikin tänä pe-iltana tullut Paville. Kuuleman mukaan artisti oli pitänyt paussia esiintymisen suhteen. Se tauko oli kyllä kannattanut pitää. Ainakin minusta. Arjasta näkyi/heijastui sellainen esiintymisen ilo, lämpö, hauskuus. Tuo ei voinnut olla tarttumatta tanssijoihin. Itsekkin sain tuota maistaa. Ei muuten harmittanut yhtään, etten tanssinut kaikkia Arjan kipaleita. Arja oli kyllä Pavilla hyvin fyysinen...ei jököttänyt paikoillaan, niin kirmasi pienen matkan lavalla. Vaikka fanit tukkivat osan iltaa tanssilavan etuosaa, niin läpi pääsi, kun katsoi mistä porhalsi mennä. Arja kertoi olleensa tanssilavoilla jo 30 vuotta. Kiva oli huomata, että esiintymisen iloa ja riemua löytyi vieläkin.

Kellon lähestyessä puolta yötä, päätin että tämä on nähty tältä perjantailta. Jos tansseissa kaikki oli mennyt putkeen, niin pyytämäni kyyti Tikkurilaan ei onnistunut millään. Ei daameilta, eikä herroilta. Ennen kenkien vaihtoa käväsin toilettitiloissa vaihtamassa päälle riemunkeltaisen t-paidan. Takkia en ollut muistanut ottaa mukaan kotoa lähtiessäni, joten toivoin yön olevan sen verran lämpimän, etten vilustuisi toistamiseen.

Lähellä tanssipaikkaa olevassa bussipysäkillä oli muutama daami kyytiä odottamassa. Utelin yhdeltä, että meneekö linjuri mahdollisesti Tikkurilan kautta. Lahden tietä vankilan ohi, mutta ei Tikkurilan kautta. No ei muuta, kun kävelemään.

Ilta tuntui yllättävän lämpimältä. Vähän yli puolimatkan löysin tyhjän taksin ja otin sen lennossa. Kuski kertoi 8 vuotiaana opetelleensa lavatansseja äitinsä opastuksella. Äiti oli sanonut tämän olevan tärkeä taito aikaa myöten. Heppo kertoi, myös harrastaneensa kilpatanssia ja käyneensä Pavilla nuorena Hiekkaharjusta. Olivat kuulemma kävelleet sinne, jos nyt oikein muistan hänen sanojaan.

Laina-avainta sovitin ovenreikään yhden maissa. Koko poppoo oli vielä hereillä ihan vesseleitä myöten. Emäntä siinä keittiönpyödällä piirsi naista malliksi vanhemmalle tyttärelleen. Ihmetteli miten meikä voi tuoksua alkoholille. Selitys oli kosteuspyyhkeet, millä olin pyyhkinyt hikeä pois. Suihkuun menin, vaikka emäntä paheksui sitä, kun saattavat naapurit häiriintyä moisesta. Tanssipaitojen ja pyyhkeen pesun jätin aamuun. Nukkumaan klo 01.30 jälkeen.

Mieletön ilta Paviksi. Oli kyllä eräs parhaista tansseissa siellä, ellei jopa paras tähän päivään tanssituista.

Kolmen ja puolen tähden tanssit.