Mikko                             Ma 22.9.08 Seurala:

Kun talvipaikat on omalta kohdalta lähes tulkoon kahden kauppa ja kesäkauden päättäjäisiin on vielä hyvän aikaa. Viime Pavin-tanssit osoittivat sen tosiasian, ettei meikäläisen kannata pitää mitään kuukauden tanssitaukoja. Tanssituntuma siinä kun tuntuu häviävän itseltä. Kun kerran tässäkin harrasteessa pitää uskaltaa rikkoa ennakkoluulon muureja, niin nostin naapurin kissan pyödälle ja otin itseäni pillistä kiinni.

Kun kerran omalla paikkakunnalla on mahdollisuus päästä tanssimaan, niin pakkohan sinne oli katsomaan mikä oli meno paikan päällä.

Töiden jälkeen pikajalkaa Prismaan ostamaan seuraavan päivän työevästykset ja ennen kaikkea jotakin pikasyötävää. Kotona en ehtisi syödä, joten syötävä olisi ennen tansseja. Kauppakeskuksesta ostin pullon energiajuomaa ja paketin kebabhotdoggeja. Kaupasta kävelin rautatieaseman pysäkille. Koska bussin tuloon oli aikaa vartin verran, joten pullo auki ja paketti samoin. Ei muuta, kun eväät maaruun pistäen. Hyvin ehdin eväät mutustella ennen kyydin tuloa. Oli luultavasti näky, mutta mitä väliä.

Olin hyvissä ajoin pirauttanut Siskolle, joka siis on kuntotanssien priimusmotor. Kun omaa autoa ei ole, eikä myöskään tule. Kyytiä siis Siskolta kyselemään. Käyty keskustelu antoi sen suuntaisen lopputuloksen, ettei tällä kyydillä pääsisi tänä maantaina Läyliäisiin. Sisko kehitti pirauttamaan Leenalle, joka olisi tulossa paikalle hyvissä ajoin ennen klo 18. No ei muuta, kun puhelinluettelo leveilleen olohuoneen lattialle. Oikea numero löytyikin pikapikaa. Kyyti järjestyi, kun Manulle illallinen. R-kioskin edestä ja punainen auto.

Kun pääsin kotiin bussista, niin aikaa oli 25 min tuhertaa mies tanssivalmiiksi. Olihan siinä varmistamista, jotta kaikki tarpeellinen tuli varmasti mukaan. Äkkiä jotakin pientä, mutta niin tarpeellista saattaa jäädä kotiin. Kyyti oli luvattu lähtevän klo 17.40 kohti Läykkää. Hieman yli puolen lähdin käveleen OP-toria kohden. Kauppatien jälkeen punainen menopeli tulikin näkyviin. Vaikka nimi olikin ollut minulle tuntematon, niin kasvot hyvinkin tutut. Leenan olin nähnyt ainakin Satulinnassa ja muistaakseni myös Riutanharjulla. Leenalla oli tunnistusapua antamassa nainen, jonka kanssa tuli päästyä ripille kesällä -84. Oli kuulemma tunnistanut minut jo kaukaa kävelytyylistä, kun autolle kävelin.

Matkalla Seuralaan kysyin kaikkea mahdollista. Ikäjakautuma olisi reilusti yli 4-kymppisissä. Paikalla olisi puffetti, mistä saa lähes kaikkea voileivistä lähtien. Asia mitä hämmästelin oli kuulla oman kunnan tanssioiden olevan paikalla vähemmistönä. Ehdottomasti illan bonuksena olisi klo 18-18.45 kestävä tanssinopetus. Varsinaiset tanssit alkavat klo 19. Tänä maantaina olisi tangon alkeita luvassa. Kieltämättä jännitti, kun Riihimäellä tuo tango ei oikein tuntunut taipuvan.

Sää oli syksyisen kaunis. Oli yllättävän lämmin ja aurinko paistoi. Olin varoiksi ottanut pitkähiaisen paidan päälleni. En uskonut illan aikana hikoilevani ja tanssien loputtua olisi kuitenkin kylmä.

Paikan päälle pääsimme hieman ennen kuutta. Muutama auto oli jo talon parkkipaikalla. Yhtään tuttua kasvoa ei näköpiirissä ollut. Leenan perässä sisään. Eteisessä ostettiin lippu. Hinta 3€ tanssinopetus ja 5€ kuntotanssit. Tämän jälkeen kenkienvaihto ja ennen tanssikassin narikkatilaan jättämistä kaivoin sieltä jälleen kerran vihreän Muumi-pyyhkeen. Kävelin kaikessa rauhassa tanssisaliin. Sali oli valoisa ja lattia hyvin liukkaan näköinen. Kiiltävä lakattu puu pisti silmään. Pyyhkeen jätin salin perällä olevalle tuolille.

Samaan saliin oli tullut muutamia pareja ja todella vähän ilman paria olevia innokkaita tangoa opettelevia. Miehiä enemmän, kun daameja. Eipä ollut yllätys. Lähinnä pettymys itselleni. Opettaja oli viehättävä, nuori nainen. Hyvin energinen. Ennen opetusta hän uteli mitä me haluamme oppia. Tuohon kolmeen varttiin mahtui sitten perusaskelta, neljän askeleen kävelyä ja daamin siirto miehen eteen ja oikealle puolelle. Ensin harjoittelin yksikseni perusaskelta. Tämän jälkeen samaa opettajan kanssa. Taas kerran ties miten tuhannen kerran sain noottia rytmissä pysymisissä. Tajusin hidastaa, kun daami jarrutti kulkua.

Leena tuli myös parikseni. Hänen kanssaan perusaskellusta, neljän askeleen kävelyä ja daamin siirtoa. Ihan kivasti meni, kun ymmärsin kuunnella musiikkia. Vielä kerran sain tanssia opettajan kanssa, kun hänen vakiparinsa oli niin tajuttoman pitkä. Tällä kertaa edettiin ilman käsiä vartalo/rintakosketuksessa. Tuo rintakontaktin onnistuminen on aika paljon kiinni tota noin daamin rintavarustuksen koosta. Älkää naurako. Näin itse asian koin tällä kertaa. Lopuksi vielä eräät halusivat oppia tangontaivutuksen. Parini ei tähän suostunut, kun on siunatussa tilassa. Tuo tangon pikakurssi ei mennyt yhtään hukkaan. Siitä jäi päähänkin jotakin.......itse asiassa aika paljon.

Opetuksen jälkeen oli 15 min aikaa käydä nauttimassa puffetin antimista. 1/3l limupullon hinta on samalla tasolla kalliimpien tanssilavojen kanssa. Sen maksoin mukisematta. Pitää tuota taloa tukea. Siinä samaan pöytään istui mies, joka kysyi miten on minulla tanssilajit hallussa. Olin aika vähäpuheinen. Sanoin foksin ja kävelyhumpan luonnistuvan. Muut sitten vähemmän.

Illan orkesteri Severit aloittivat perinteen mukaan valssilla. Katselin muiden menoa kahviotilasta käsin. Salin valaistus oli hämärää. Näki tanssia, mutta valot eivät käyneet silmiin. Istuin samalle tuolille, mihin olin pyyhkeen jättänyt ja katselin miten muut valssisivat kappaleparin viimeistä. Seuraava tanssilaji lähti kuulumaan ja vilkaisin vasemmalle puolelle. Siinä nappasin daamin käteeni. Oletin kappaleen olevan humppaa, joten kävelyhumppaa menimme. Homma tökki ja tökki. Ei ollut humppaa, joten siirryimme luontevasti foksamaan. Kappaleiden loputtua saatoin daamin takaisin samaan paikkaan ja kiitin. Jo alkuillasta tuntui ihan oikean lavatanssin tuntua.

(Klikkaa kuvaa)

Olivat tänä maantaina tehneet uuden lipunmyynnin ennätyksen. 135 myytyä lippua. Tuo määrä on juuri sopiva Seuralaan. Alkuillasta oli ahtautta, varsinkin humpan aikana. Samoin foksin käännösten kanssa sai olla tarkkana. Pieniä törmäyksiä ei voinnut mitenkään välttää. Kaikki foksit menivät vallan hyvin. Taitavia daamejä oli paikalle saapunut. Kävelyhumpan kanssa oli huumoria pinnassa, kun en antanut periksi, vaikka miten daamit sanoivat lajin olevan heille ihan uutta. Erästäkin daamia pitää hakea ehdottomasti uudelleen humpalle.

Olin alkuillasta ihmetellyt kukkaruukun edssä olevaa kasaa. Tuli heti mieleen kasan olevan multaa, mutta illan mitaan selvisi kasan koostumus. Kahvinporokasahan se oli. Minä onneton menin siitä kasan läpi daamin kera ja nyt tanssikengät muuttuivat laakerikengiksi. Liukkatta oli kengänpohjissa vähintään Ruusulinnan verran tai peräti enemmän. Tämän jälkeen sai käännökset ottaa kieli keskellä suuta..todella varovasti. Olivat kuulemma Esakalliolla levittäneet perunajauhoa, siellä seuraamuksella kahden parin kaaduttua. Illan mittaan lämpö salissa nousi. Onneksi yksi ikkuna oli auki, jotta ilma kulki. Kesken iltaa siitä ikkunasta heitettiin lehtipuun taimi sisälle. On eräillä sitten harrasteet...tuumasin.

Kuumahan siellä minulle tuli, joten pyyhe tuli todella tarpeeseen. Vielä pullon tai parin ostin virvoitusjuomaa. Miesten WC-tilatkin löytyivät, kun daamit olivat hätistelleet minut pois.

Klo 21 maissa orkesteri piti taukoa. Tänä aikana musiikki tuli tietty levyltä. Parketilla oli nyt jo väljempää. Ei taida missään paikassa levymusiikki innostaa livemusiikin tavoin. Paussin aikana Sisko arpoi kahdet vapaaliput seuraavin tansseihin ja parit kahvilipukkeet. Itseä ei onnistanut, kun voitot menivät kahden desimaalin lipuille. Oma numeroni oli 2.

Severit olivat ihan hyvä orkka. Pientä eri vapautta käyttivät, kun soittivat yhden polkan ja masurkan peräkkäin. Yksi kumpaakin lajia. Loppuvalssin soidessa olin jo narikassa vaihtamassa kenkiä ja vetämässä takkia päälle. Siinä muiden tanssiessa juttelin rippikaverin kanssa ja ostin parin lentosukkia. 10 € pari, mutta meni hyvää tarkoitukseen kunnan nuorisomusiikin tukemiseen.

Leenakin sieltä tuli lopuksi tanssien loputtua klo 21.30. Heitti lähes kotiovelle saakka. Oli sen verran kivat tanssit, jotta huomenna uudestaan.

---