Keskustelupalstoilla ja tanssinetin puolellakin on paheksuttu ajoittain voimallisesti sitä, että vanhat herrat tanssittavat nuoria neitoja, varsinkin jos he sen lisäksi vielä muutenkin viihtyvät neitojen seurassa. On väitetty, että se ei ole luonnollista, miehet etsivät kadonnutta nuoruuttaan, ovat saaneet viidenkympin villityksen, eivät tajua jo vanhenneensa, jne. Kummallista kyllä kaikki nuoret naiset eivät ole saamastaan kohtelusta valittaneet, jotkut toki, mutta eräät ovat hyvinkin innokkaasti mukana kuvioissa jopa pariutumiseen asti. Miksi nuoret naiset tekevät niin? Eihän siinä ole mitään järkeä, vai onko sittenkin?

 

Historiallisesti katsottuna, kirjoitetun historian mukaan, näin on aina ollut. Vanhoilla miehillä on monesti ollut nuoria vaimoja, tai jos ei vaimoja niin piikoja, orjia ym. käskyläisiä tai vanhimman ammatin harjoittajia. Näin on ollut kulttuurista riippumatta. Siis vaikka perinteet määrittävät yhteisön normit hyvinkin tarkkaan, aina on löydetty joku normeihin mahtuva sovellus tämän periaatteen toteuttamiseksi.

 

Käyttäytymisellä on toki hyvin pitkät perinteet ja nykymenossa kummallisilta tuntuvat tavat saattavat juontaa juurensa vuosisatojen tai -tuhansien takaa. Turhuuksista kuitenkin helpommin luovutaan. Miksi tästä ei ole luovuttu? Vastaus löytyy tutkimalla ihmisen historiaa huomattavasti pitemälle, satojentuhansien vuosien taakse. Tietysti mitään tietoa siitä, miten asiat silloin hoidettiin ei ole saatavissa, mutta heidän geeninsä ovat vieläkin meissä. Annetaanpa puheenvuoro geenitutkijalle.

 

Viimeisen sadantuhannen vuoden aikana on ihmisen kehitys ollut hämmästyttävän nopeaa. Monet eläinlajit ovat pysyneet vuosimiljoonia melkein samanlaisina tai kehittyneet hitaammin ja ainoastaan olosuhteiden pakosta. Ihminen on 10000-kertaa yleisempi otus maapallolla kuin hänen pitäisi olla. Mikä on saanut aikaan tämän kehittymisen? Vastaus on mutaatio. Ilman sitä jälkeläinen on vahempiensa kaltainen. Geenitutkijat ovat jäljittäneet mutaation syntymistä ja löytäneet ilmiölle monenlaisia selityksiä kosmisesta säteilystä alkaen. Yleistettynä voidaan kuitenkin sanoa, että mutaatio on jonkinlainen kopiointivirhe. Suurin osa virheistä on hyödyttömiä, jotkut haitallisia, ja vain hyvin pieni osa jollain tavoin hyödyllisiä.

 

Darwin piti suurimpana syynä lajien kehittymiseen hyödyllisten mutaatioiden rikastumista ja haitallisten häviämistä. Tämä on vain sovellus, ei syy. Mikä sitten on syy? Miten se liittyy vanheviin miehiin? Keskimäärin isäksi tullaan nykyisin 29-vuotiaana. Miehen sukusolut ovat silloin ehtineet jakautua noin 300 kertaa. Jos mies tulee isäksi 50-vuotiaana, hänen sukusolunsa ovat ehtineet jakautua 1000 kertaa. Vanhempi mies siis tuottaa yli kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä mutaation, joka ei ole hänen kaltaisensa. Mitä enemmän mutaatioita, sitä enemmän mahdollisuuksia Darwinin luonnolliselle valinnalle.

 

Vanhempien miesten ja nuorten naisten suhde siis näyttäisi olevan eräs syy ihmislajin nopeaan kehittymiseen. Jos näin on, siitä on tullut lajille tyypillinen geneettinen piirre, josta on ollut hyötyä. Piirteen heikkeneminen tai puuttuminen olisi hidastanut kehitystä. Itseasiassa geenitutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmislajin kehitys on geneettisessä mielessä pysähtynyt, kun perheen ainoa lapsi syntyy nuorelle isälle.

 

Mitäs tällä sitten oli tekemistä sen kanssa, että vanhat miehet tanssittavat mielellään nuoria naisia ja molemmat viihtyvät? No, ei välttämättä mitään, mutta mitäs mies geneettiselle perinnölleen mahtaa, kuten ei tytötkään omalleen.