Mikko                               Ma 3.11.08 Seurala:

Tällä kertaa aika H-hetkeen oli suorastaan minimaalinen...suorastaan olematon. Arvelin, etten ehtisi töissä syömään lämmintä ruokaa klo 16 jälkeen ja vielä vähemmän kotona. Joka tapaukessa syödä piti jotakin ja jossakin, niinpä kauppakeskuksesta ostamani kahdet juustohampparit katosivat tuulensuojaan bussissa ja tietty kylmänä. Nälkä kurni ja hyvää oli jälleen. Ei passaa olla kranttu tässä tapaukessa.

Kotona tietty hillitön paniikki pistää äijä kuntoon. Lärvi oli aivan kaamean näköinen, jopa parranajon jälkeen. No sai taasen jälleen kelvata illaksi. Tämä ukko on kova hemmo unohtamaan jotakin oleellista, kun kiire painaa päälle. Nyt yllätin itseni, kun kaikki tarvittava tulikin mukaan. Poikkeus täten vahvistakoon säännön.

Siinä karvan yli klo 17.35 pinkaisin kohti bussiaseman katosta. Siellä mustissaan odotti jo toinen tulluksi tullut daami. Sää oli sen verran kipakan tuntuinen, jotta tanssipaidaksi olin kaapista kaivannut jälleen pitkähihaisen paidan. Tätä tulin illan mittaan harmittelemaan ja paidan väriä vielä enemmän pah.

Meidän vakikuskia ei tämän kerran tanssilajin harjoittelu oikein iskenyt, joten daami oli järjestänyt mieskuskin meille. Vielä matkan varrelta poimittiin sama daami, kun edelliskerralla etupenkille.

Seuralassa tutut kuviot. Aikaa opetukseen alkuu jäi taasen yllättävän vähän. Ripeys on tässä hyvä asia. Tanssitilan puolella tuttu kasvo teki jotakin ihme kuvioaskeleita. Tuoko on sambaa tuumiskelin. Ei näyttänyt mitenkään ylivoimaisen vaikealta. Sambaan oli tullut tutustumaan lähemmäs 30 henkilöä. Kaikille miehille ei vieläkään tuntunut treeniparia löytyvän. Sain varttuneemman rouvan parikseni. Todella hyvä asia, että onnistuin parin saamaan. Toivottavasti asia korjaantuu muidenkin kohdalla pikaisesti.

Aluksi harjoiteltiin tietenkin yksin alkuaskeleita. Yllättävän helppoa tuntui olevan. Piti vaan reilusti viedä ensin oikean jalka vasemman taakse. Parin kanssa ei suurempia ongelmia. Muisti vaan millä jalalla lähdettiin ja se rytmissä pysyminen. Anne siinä heitti huomautuksen, ettei saa pyöriä. Meillä se perusaskeleen ottaminen meni pyörimiseksi jonkin aikaa.

Seuraavaksi lähdettiin etenemään. Jalat tuntuivat tottelevan päätä ja tunne oli vahva askeleen menevän oikein. Jälleen oikealla lähdettiin eteenpäin. Ihme nilkutusta tuntui eteneminen olevan. Lisäliikkeeksi tarkoitetun ulomman jalan sivulleviemisen jätin tekemättä. Tuntui tuossa perusetenemisaskeleessa olevan itselle vielä haastetta yllin kyllin. Sitä varmuutta olisi hyvä löytää ja hallita, ennen lisämausteiden lisäämistä keitokseen.

Liike mikä selvästi tökki oli käännös ja etenkin suunnan vaihto. Tiedä häntää sitten, mutta oliko syyntä väärä tanssiote. Kyllähän se lopuksi jotenkin meni, mutta lisää tätäkin liikettä pitää miehen treenata. Harmi vaan, kun omasta DVD-hyllystä ei sambanopetusta löydy. Siinä sitten mentiin loppuaika opittuja liikkeitä. Joka tapaukessa taidan tästä eteenpäin mennä samban näin, enkä enään kävelyhumppana. Perushumpan hallitseminen tietty auttaisi tämänkin lattarilajin oppimiseen. Joka tapaukessa kannattava opetus-sessio. Samba ehdottomasti: Si sinjoor.

Kolmen intiivisen vartin jälkeen olin aivan hikikii. Kentän harmaan tanssipaidan kostuminen näkyi kyllä kaukaa ja kaikille. Paitaa ei ollut tilaisuus vaihtaa, saatika kuivata. Surkeeta, jos maantaille saa varata kaksi varsinaista tanssipaitaa ja yhden paidan jälkeen tanssin. Taidanpa taasen kaivaa seeprapaidan naftaliinista ja pitkäaluspaita tanssien loputtua päälle. Flunssariski saattaa kasvaa täten, mutta otan riskin.

Ensivalsseille en ehtinyt, kun koko se aika meni hiuksia pyyhkiessä ja juomaa nauttien. Miesten hajustepullon mukaan ottamista kiittelin. Hajustetta menikin aivan järjetön määrä. Mielummin tuoksun hajusteelle, kun hielle. Toivottavasti daamit eivät ole yliherkkiä moiselle aromille.

Tanssit oli aloitettu ja seuraavaksi humppaa. Kävin pokkaamassa uutta kasvoa. Sain pakit. Tanssii kaikkea muuta, mutta ei kävelyhumppaa. No äkkiä toista daamia kädestä ottamaan. Tämä lähtikin matkaani. Illan ainoat humpat eivät olleet minulle kunniaksi. Jopa siinä välillä vaihdettiin otetta siksi, kun täällä oli opetettu. Oli sekoilua puoleen ja toiseen.

Seuraavaksi tangoa yes. Nyt pika pikaa hakemaan humppapakittajaa. Jännä oli nähdä miten eri daamit seuraavat miestä, kun perusfoksitangossa mies vie naisen sivulle ja ottaa neljä kävelyaskelta. Tämä daami kääntyi sivuttain tanssisuuntaan. Ainakin minä hieman häkellyn tuosta, mutta en anna sen häiritä vientiä. Siihen ei ole vaan varaa.

Seuralassa oli toista kertaa minun aikanani varttuneemi daami, josta lähtee hänen tyttärensä kautta suora yhteys erääseen hyvin merkittävään palstalaiseen. Maailma on joskus niin pieni paikka ja varsinkin tämä kunta. Tämä nainen, vaikka ikää on jo, tanssi foksiparin mallikaasti. Ei vain ikä, vaan myös kokemus.

Varsinaista foksia tuli ilahduttavan paljon ja aina löytyi daami tanssimaan. Toiseen tangopariin löysin orkkakorokkeen viereisestä syvennyksestä poikkeuksellisen nuoren daamin ja ällistyttävän kauniin. Tangoon sekotettu foksi meni, kun oppikirjasta. Illan mieliinjäävin tanssipari.

Pekan duo esitti sen lähes pakollisen sambaparin. Sen verran tunsin lajia jo hallitsevani, jotta sambana tanssittiin. Daami siinä huomasi, ettei häntä vie mikään lattarimestari. No tokasin siihen tänä iltana tanssivani sambaa ensimmäistä kertaa. Tätä daamia on tanssitettua humpalla ja tälläkin kertaa hekotti aivan hillittömästi. Hyvä, ettei mieheltä mennyt koivet moisesta sekaisin. Jälleen hiki virtasi siihen mallin, jotta seuraava valssipari jäi taasen tanssimatta. Pieni arkuus esti myös hitaat valssit tänä iltana. Äkkiä sitä unohtaa askeleita.

Duon vetäessä henkeä valtaosa nautti puffetin antimista. Arpajaiset liippasivat läheltä omaa numeroa. Numerolle 12 ei voittoa, mutta huonon onnen numba toi voiton.

Pekan duo soitti mallikaasti. Suurimmat taputukset tulivat jiveparin jälkeen. Jiveä ei Seuralassa ole liikaa tanssittu. Tämänkin jätin väliin. Sai jo hikoilut riittää tältä illalta.

Kaikki loppuu aikanaan, niin tämänkin maanantain tanssit. Jätin paidan vaihtamatta, kun huomasin, että lähiaikojen vakikuski teki lähtöä. Jäimme odottamaan vielä neljättä kyytiläistä. Klaukkalasta päin tuli ABB:n erikoiskuljetus ja odottaminen maksoi sen, että jäimme koko letkan taakse. Neljän kyytiläinen lähtikin toisella autolla, joten pieni manaus täytti automme. Sen verran nämä kuljetusammattilaiset ovat teiden ritareita, kun vaihtoivat kaistaa. Näin tanssiväen ei tarvinnut kurnuttaa hitaiden, isojen autojen perässä. Pientä jännitystä tuli toisen rekan tullessa erikoiskuljetuksen kaistalle. Odotimme rysäystä, mitä ei onneksi tullutkaan.