Mikko                                      Ma 24.11.08 Seurala:

Vaikka kuntotanssit ovat menneet lähes aina saman kaavan mukaan, niin tälle maantaille oli luvassa jotakin uutta. Kun näitä omia tanssipaikkakokemuksia tulee naputeltua nettiin, niin aina on mukava saada postia juttujen johdosta.

Palstalainen talousalueen itäkolkasta oli lähettänyt postia. Kaveria oli Seurala alkanut kiinnostamaan ja oli pitänyt pitkää tanssitaukoa, jotta tanssimaan teki mieli. Meilissä kyseli kyseisestä paikasta ja kerroin mitä olen nähnyt ja kokenut näinä kuntotanssikertoina. Lopuksi vielä ilman muuta suostuin lavakummiksi.

Aikomus ei ollut osallistua masurkkakurssille, niin töiden jälkeen oli kotona tunnin verran aika popsia illallinen ja muutenkin aikaa pistää kaikki valmiiksi vimpan päälle. Sää oli tänä maanantaina myrskyisä. Lunta tuntui tulevan pysty ja vaakasuoraan. Pieni jännitys kutitti massua, josko kaveri varmasti löytyy perille ja ylipäänsä pääsee välietapille. Vielä ennen perunapitäjän rajan ylittämistä heppu melkein käski, jotta odottelen kärsivällisesti sisätiloissa, kunnes hän on Nesteen asemalla. Puhuri oli siis melkoinen ulkosalla.

Kaveri oli tulossa 10 minuutin sisään. Ikkunasta nähden tuo sää ei näyttänyt yhtään pahalta, joten vetäisin rensselit päälle ja putkahdin lumen täyttämään maailmaan. Tuuli oli tavallista navakampaa, mutta uskoin kestäni odotusajan, kun aimomiesi.

Tovin odottelun jälkeen S-Marketin ja Nesteen rajamailla kännykkä helähti eloon. Herran iso maastoajokykyinen ajopeli oli tullut tuulen ja tuiverruksen keskellä juuri sinne mihin olimme sopineet.

Matkalla etelään yritin parhaani mukaan kertoa tanssipaikasta noin suunnilleen. Toki juteltiin tanssimisesta näin yleensä. Riutalla oli hepun viimeksi tavannut, joten kyllähän siitä jutunjuurta tanssin kirjosta löytyi vallan helposti.

Seuralaan tullessa lunta tuli edelleen. Vaikka tulimme hyvissä ajoin ennen klo 19 oli piha jo autoista täyttynyt. Yllättävän moni oli lähtenut uhmaamaan myrskyä ja tullut joko masurkkaa oppimaan tai viihtymään puffetin puolelle. Piha oli niin tupattu autoilla, jotta ainoa vapaa paikka tuntui löytyvän ainostaan paikkaa, mistä musikantit purkavat tavaransa sisään rakennukseen. Onneksi alla oli maastobiili, eikä mopoautoa. Pihaa ei tuolla lumentulolla millään voitu pitää täysin aurattuna.

Rappuja pitkin ohjastin Seuralan ensikertalaisen kohti etäistä. Piletinmyyntipisteessä Sisko noteerasi kaverin seurassani. Olin luvannut lunastaa kahdet liput ja lupaukset on yleensä tehty niiden lunastamista varten. Seuralainen sai vapaasti valita kumman tiketin haluaa. Vielä ennen narikkaan siirtymistä vinkkasin, jotta lipun numero kannattaa visusti painaa mieleensä, kun tähänkin iltaa kuuluu ne perinteiset arpajaiset.

Narikassa tein vaihdokset kenkien kanssa. Viinipyyhe kouraan ja seuraavalle etapille. Siinä ennen ensivalsseja esittelin kahviotilan, tien hotelli helpotukseen ja etenkin tanssisalin. Onneksi salissa oli tiukasti populaa. Oli täten helppo kertoa ja osoittaa, mistä haetaan jne. Vielä oli valssiin aikaa, joten tässä välissä ehti vielä hörpätä poreilevaa juomaa ja jutustella. Väki odotti tanssin alkavan. Puffetin antimista nautti aniharva.

Valssin hienostuneet, tutut sävelet täyttivät korkean salin. Kun olin pongannut tutun daamin ja vielä vapaana, niin en pitkään miettinyt siirtoani. Valssi on meillä tuntunut menevän kohtuu hyvin. Alkuvalssit menivät minusta vallan mainiosti. En muista koskaan tanssineeni valssia näin sujuvasti. Suurin syy varmasti se, jotta tämän daamin kanssa askeleet vaan tuntuvat sulautuvan sulavasi yhteen. Tanssireitityskin onnistui paremmin, kun Ruusun visiitillä. Ainoa seikka mikä pilasi mukavasti sujunneen tanssin oli parin selkään osunnut kyynärpää kahvipurunurkassa. Onneksi pahemmalta vältyltiin. Varttuneempien kanssa pitää olla hieman varovainen. Tuomani kaveri taisi koko valssin seurata muiden tanssimista ja tutustua salin menoon.

Seuraavaksi tunteiden tiivistämään tangoa. Jälleen mukaan tuttu daami jo aikaisemmilta kerroilta. Foksi painotteinen tango oli taasen, kun pala kakkua. Kiersin ulkokehää ja huomasin kaverini kanssa lähtenneen tanssimaan salin keskiringillä. Olin iloinen hepun puolesta. Hän on tullut tanssimaan...ei penkkiä kuluttamaan. Hieno juttu.

Illan kolmas tanssilaji oli humppaa ja kahdet parit tuli kuvioitua saman parin kanssa. Olin luultavasti tanssittanut häntä aikaisemminkin. Tanssin aikana oli pientä haparointia, kun yritin muistaa ja etsiä vähemmän käytettyjä kuvioita. Meni onneksi suurimmatta ongelmitta. Kaveri piti paussia ja humpan jälkeen kerroin pikaisesti tämän olevan täysin improvisoitu tanssilaji, joten rohkeasti daamia hakemaan seuraavan kerran, kun humppa hulmahtaa.

Tässä vaiheessa iltaa kaverini oli huomioitu erään hyvin viehättävän ja taitavan daamin toimesta. Kaveri sai koko loppuillan tanssiopetusta suoraan käytännössä. Jopa lajeihin, jotka itse jätin suosiolla väliin: hitaan valssin ja osan lattareista. Sambaa tulin tanssittua simppelillä alkeisaskeleilla.

Välillä piti viheltää peli puffetin puolelle. Kaverikin oli tulossa kahville, muttei pitkään saannut jonottaa, kun kutsu kävi jälleen kauniin daamin oppiin. Onneksi ehti myöhemmin paussia itsekkin pitämään. Juteltiin peräpöydässä melko pitkään. Oli pitänyt illasta tähän asti, vaikka kyyti saattanut olla hurjaa. Siihen pyödän viereen tuli tämä daami, joka siitä vinkkasi harjoittelun tehtävän kotona, vaikkapa kuuma kahvimuki kädessä. Näin kuulemma oppii heiluttamatta kättä.

Illan arpajaiset ei suosineet kumpaakaan. Sitä arpaonnea odotellessa. Samaisessa yhteydessä oli puhetta kevätkauden pidemmästä tanssinopetuksesta. Tällä aikataululla paikalla pitäisi olla jo vähän jälkeen kello 17. Pitääkin tutkia miten tuo omalta kohdalta onnistuisi. Tulisi kyllä tarpeeseen laajennettu oppi.

Loppuilta meni ilman suurempia mutkia. Erästä daamia en onnistunut taivuttamaan tangossa selkäsäryn vuoksi. Sitäkin olisi hyvä oppia lisää tekemään. Loppuvalssit eivät menneet mallikaasti. Vielä meinasin jättää daamin kesken kaiken, kun en tajunnut toisen kappaleen tulevan vielä. Mikä kardinaalimoka mieheltä. Vielä ennen lähtöä käväsin vaihtamassa pitkääpaitaa päälle. Sen verran olin väsynyt, jotta vasta ulkona tajusin koivissa olevan vielä tanssikengät. Kaveri siinä puhdisti autoaan lumesta, kun rappusilla tein vaihtoa.

Olin omaan iltaan kohtuu tyytyväinen ja iloinen hepun puolesta, jotta oli tullut pitkältä ja päässyt koko illan kivasti tanssimaan. Toivottavasti toisekkin poikkeaa maantaitansseihin. Pää on ainakin kunnolla saatu auki.