Mikko                       9.2.09 Seurala: 

 

Siitä harvinainen tanssipäivä, ettei mitään kiirettä ollut puoleen eikä toiseen. Taloussuhdanteet on mitä on ja meikäläinen ensimmäistä päivää liki viiteen vuoteen pakkolomalla.

Ennen iltaa oli tarkoitus hankkia lippu Jätkäsaareen megatähti Madonnan konserttiin. Olen ainakin 20 vuotta odottanut popin kunigattaren Suomeen saapumista. Naputtelin itseni lippuja myyvän yrityksen nettisivustolle. Ihmettelin eräiden nopeutta. A ja B alueet oli jo myyty täyteen, vaikka lippujen myyntiaikaa oli kulunut vasta vaivaiset 10 minuuttia.

Jälkikäteen selvisi näiden alueiden lippujen menneen faniklubille ja yrityksille. Eipä aikaakaan, kun sivusto jumiutui ja luovuin yrityksestä. Yritin vielä iltapäivällä paikallisen R-kioskin kautta päästä lippuun käsiksi, mutta sinnekkään ei lippuja oltu saatu. Tämän jälkeen heitin totaalisesti pyyhkeen kehään nähdä Madonna Suomessa. Harmitti lievästi sanottuna vietävästi, mutta minkäs teet.

Tavalliseen tapaan olin varautunut lähtemään tutun autoporukan kanssa illalla tanssimaan. Hyvissä ajoin sain talousalueen itäkolkasta utelun, lähdenkö maantaina Seuralaan. No ilman muuta Seurala on ollut alkuviikon ohjelmistossa, jos vaan suinkin mahdollista. Otin luonnollisesti kyytitarjouksen vastaan ja ilmoitin vakivarakuskille saaneeni kyydin ja tuovani mukanani pitkän tanssimiehen.

Nesteen asemalle sovittiin tapaaminen, kuten aikasemminkin on tehty. Tutun äänen opastuksella ei ihmetelty, vaan lähdettiin pikaisesti matkaan. Olen muutaman kerran piirtänyt mielessäni kuvaa minkä näköinen mahtaa GPS äänen takaa oleva nainen näyttää. Vaalea, tumma jne.

Hyvissä ajoin ennen klo 19 pöllähdettiin humppauspaikan pihamaalle. Auto parkkiin rakennuksen eteläisen seinustan varjoon. Autosta poistuessa vakikyytiporukkakin oli saapunut autollaan pihalle. Menopelejä oli silmämääräisesti runsaammin, kun viikko takaperin.

Pikapikaa äkkiä Seuralan porstuaan tanssilisenssiä ostamaan. Kaverille kanssa, joten pari tikettiä ostoon. Pihalla olevasta automäärästä huolimatta lippuni järjestysnumero oli 11, siis edellistä kertaa pienempi. Muiden rutiininen jälkeen puffettiin ostamaan juotavaa.

Siitä juomaa juodessani huomasin kaverin katsellessa oviaukosta tanssisaliin päin. Pieni jännitys oli luettavissa hänen kasvoiltaan, vaikkei ollut paikalla ensimmäistä kertaa. Taukotilan peräpöydän oli kenkämyyjä ottanut omakseen. Oli vino pino laatikoita.

Puolet pullosta join ja siirryin juomineni tanssisalin puolelle. Nyt halusin kokeilla miten valssi luistaa varavakikuskin kanssa. Ihan nappiin se ei mennyt, varsinkin + käännös hidasti etenemistä niin paljon, että tunsin olevani siellä muiden tukkona. Osassa askeleissa oli hienoista epävarmuutta, joten seuraavalla kerralla otettaan uusiksi.

Tangoa tuli livenä kolme paria ja meikä oli onnesta sykkyrällään. Kun itse pääsin tanssimaan hyvin, niin kaveri oli päättänyt alkuillan kuluttaa kenkien sijasta housuntakamusta. Tällä kertaa daameja oli se tavallinen määrä. Onneksi nyt ei tarvinnut tehdä mitään 10 metrin juoksun maailmanennätystä, mikäli mieli päästä tanssimaan, vaikka ainakin yksi vakidaami oli poissa.

Toki ne nuoremmat, kauniimmat naiset olivat tänä iltanakin hyvin haluttuja tanssipareja. Eräskin oli pukeutunut erittän kauniiseen lyhyeen ruutuhamoseen. Turha edes mainita, daamin olleen erittäin haluttu pari illan aikana.

Kummasti kampaus saattaa muuttaa daamin ulkonäköä tai sitten valaistus tekee tepposet. Voi tietty olla, visiitti optikolla olevan tarpeen. Erään daamin kanssa perusfoksi ei ole mennyt, kun vettä vaan. Nyt hain häntä osaksi täysin tiemättäni. Sama juttu foksin kanssa, mutta kaverin vinkistä sovitin foksia rumbaan ja ällistyttävän hyvin toimi, vaikka kesällä oli ongelmaa saada foksi rumban kehyksiin mahtumaan.

Tanssien ollessa kuta kuinkin puolessa välissä, päätin kaverin pääsevän nyt tanssimaan. Olin pitkin iltaa salin ja puffetin puolella kehottanut miestä tekemään hakuja. Kun kerran on kokoa, näköä ja taitoa ottaa askeleita rytmiin. Siitä orkesterilavalla huomasin Siskon istuvan ja pyysin häntä hakemaan kaveria puffetin puolelta tanssimaan. Siskoa ei tarvinnut onneksi kahdesti pyytää, vaan sillä sekunnilla pinkaisi miestä hakemaan. Kun siinä tanssin ja huomasin kaverinkin tanssivan, niin pieni hymy nousi huulille.

Onneksi pää oli saatu auki ja kun itse passasin hitaan valssin, niin kaveri teki vierestä paikon. Ei muuten harmittanut yhtään jäädessäni tuolille muiden tanssimista katsomaan.

Arvonnat menivät ihan perinteisesti. Arvontojen aikana tuli Annan kanssa puheeksi seuraavan päivan tanssit Sokos hotelli Vantaalla.

Kun Raimo Turtiainen & Pojat pitivät paussia, niin yhytin heidät puffetista. Tokasin: Hyvää musikkiia, hyvät herrat. Eräs niistä sitten läppäsi meikää kevyesti olkapäälle. Kun kenkäkauppias oli paikan päällä ja halusin hieman hemmotella itseni tai sitten se oli tuleva 40v lahja, niin mietin toisten humppamenokkaiden hankkimista. Kyselin hintoja ja kokoja.

Naapuritalon isäntäkin pöydän toisessa päässä oli samoissa ostoaikeissa. Ensimmäiset kenkäni ovat germaanivalmisteiset. Täällä & tänään kenkien valmistaja tuli anglikaanien saarelta. Suurin ja ehkä merkittävin ero oli pohjissa. Brittivalmisteisissa kengissä oli huomattavasti kovapintaisemmat pohjat. Myyjän mukaan niillä voi kävellä jopa ulkona. mitä en kyllä kokeile. Tiedä vaikka pohjat putoavat, jos kastuvat tarpeeksi.

Ei muuta, kun muovirahaa vinguttamaan 94 € edestä. Kallista, kallista, toivottavasti ovat jokaisen euron arvoiset ja kestävät tavallista käyttöä.

Loppuvalssit tuli tällä kertaa tanssittua, kun kaverilla ei ollut mitenkään kiire pois. Valsseja ei kaverikaan missannut. Tässä vaiheessa Raimo Turtianen oli poistunut lavalta suurten tanssiartistien tapaan. Tuota hieman ihmeteltiin. Vielä valssien jälkeen tuli vielä yksi kappale. Ihan tanssittavaa olisi ollut, mutta itselleni ei van daamia mistään löytynyt, joten aika pistää kimpsut kasaan. Kaverilla oli daami käsillä, joten tanssi finaaliin saakka.

Viime viikon pliisujen tanssien jälkeen nyt oli tansseissa sitä oikeaa otetta ja tunnelmaa. Paluumatkalla puhuin lisää Tulisuudelmasta ja kaveri lupasi ilmoitella tiistain puolella hyvissä ajoin.