Kesän pitkä kierros on minun puolestani takana päin. Mäntymotelli, Naapurivaara kahdesti, Jormua ja Kyllinkinranta tulivat tarkastettua.

Iisalmen Kyllikinranta päätti kierroksen. Siellä soittivat Syliva orkesteri sekä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Äkkiseltään sanoisin, että meno oli kokonaan erilaista kuin edellisissä. Tanssiväki oli nuorta ja äärimmäisen tanssitaitoista ja paikalle oli tultu ennen muuta tanssimaan eikä bailaamaan tai katselemaan eli "potkimaan renkaita" kuten autokauppiailla ja Hampurin tytöillä on tapana pällistelijöitä nimittää.

Reissulla valaistuin siitä, että maassa on monen sorttisia tanssipaikkoja, joista  toisessa ääripäässä ovat pelkästään tanssiin keskittyneet tanssipaikat ja toisessa ääripäässä yleiseen kansanviihteeseen suuntautuneet moniviihdepaikat, joissa valssi humppa ja fusku ovat onnenautuuden peruspilareita.

Jos asiaa lähestytään järjestäjän näkökulmasta, niin sellainen orkesteri on hyvä, joka tekee talolle ison tilin eli tuo paljon sellaista porukkaa, joka kuluttaa rahaa rutkasti myös tarjoilupuolella. Talolle nämä renkaanpotkijat ovat kullanarvoisia asiakkaita, eivät kuluta lattiaa ja koko ajan tuoppi leuan alla. Esiintyjien ja orkestereiden sen sijaan pitää olla sellaisia, että renkaanpotkijat lähtevät liikkeelle.

Miestallaajan  ja -renkaanpotkijan näkökulmasta paikalla pitää olla silmänruokaa ja mieluummin  laajasydämistäkin naisporukkaa, jotta edes tunnemaailma saa polttoainetta tulvan viikon harmauteen. Kansaviisaus sanoo, että köyhän paras huvitus on vilkas mielikuvitus.  Varmaan tämä pätee myös naispuolella samalla tavalla. Päätellen siitä, että monet naiset pitävät tanssiessaan silmiään kiinni,  jotta voivat kuvitella tanssivansa jonkin robert redfordin kanssa sen sijaan, että ovatkin luonnon suojeleman suomalaisen körilään otteessa. Orkesterien tehtävänä on lisätä tätä seksuaalista mielikuvaa. Sen vuoksi soittotaito ja soitetut kappalevalinnat ovat aidosti sivuseikka. Kuten olen jostain kuullut, musiikista 70% menee tajuntaan silmien kautta ja vain 30 % korvien kautta.

Vuosia sitten eräällä etelänreissulla ihmettelin, miksi siellä nuoret eivät ryyppää ilottelupaikoissa, vaan ovat lähes selvin päin. Vastaus oli, että humalista pidetään tyhmänä ressukana, jota kaikki välttelevät. Siksi kaikki välttelevät känniin tulemista. Päätellen tanssitaitoisen nuorison määrän kasvusta ja juomatavoista voin kuvitella, että tämän tyyppinen mentaliteetti valtaa alaa Suomessakin. On tyhmää olla tanssipaikoilla kännissä tai edes tuoksahtaa viinalle, jää herkästi saamapuolelle.

Muistissa on, miten Sedu Koskinen jokunen vuosi sitten vielä katsoi karsaasti tanssiporukkaa, mutta niin vain on tultava hänenkin sitä vastaan. Asiakaskunnan tanssiva osa pitkällä juoksulla loppujen lopuksi tekee paikan spektaakkeliosuuden, ei suinkaan huutava ja rämisevä pintaorkesteri.

~K~