Buenos Aires oli 1880-luvulla suuri kylä, jossa oli tanssipaikkoja (academias) ja teattereita. Nämä olivat ainoita paikkoja, joissa tangoa tai muita tansseja voi tanssia tai katsella.  Se sosiaalinen ympäristö, missä alkuperäinen tango syntyi, oli hyvin vaikea ja kova. Vuonna 1880 Buenos Airesissa oli 210 000 asukasta ja siirtolaisvyöry Euroopasta oli alkamassa. Jo 1910 Buenos Airesin väkiluku oli kasvanut 1,2 miljoonaa eli kasvu oli voimakkaampaa kuin New Yorkissa tuohon aikaan.

Usein törmää väitteeseen, että tango syntyi ilotaloissa. Tämä jos mikään on virheellinen ja harhaanjohtava väite. Ensinnäkin ilotaloissa ei ollut muusikoita ja niissä keskityttiin pelkästään muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Toinen pysyväisluontoinen epätäsmällisyys liittyy siihen, että Buenos Airesin yläluokka, muka tuomitsi ja kielsi tangon. Oopperateatteri järjesti 1902 tanssiaiset, jossa tango oli yksi soitetuimmista tanssilajeista. Tällaisiin tilaisuuksiin ei työläisillä ja marginaaliväestöllä tuohon aikaan ei ollut mitään asiaa.

Tangon läpimurto liittyy radion ja äänilevyteollisuuden kehittymiseen. Buenos Airesissa 1900-luvun alussa äänilevyt maksoivat 2½ - 5 pesoa, gramofonit 150 – 300 pesoa ja nuottilehti 1 –2 pesoa. Todettakoon, että keskivertopoliisin kuukausipalkka oli noin 60 pesoa. Tavallinen työläinen sai vain haaveilla tällaisista ansioista.

~ tark. K ~