Oulussa on sellainen kansanravintola kuin Sarkka. Maanantaisin siellä saa rössypottua 

Perunat tulee siihen ravintolan tekemään keittoon Tyrnävältä, jossa Oululaisten mukaan viljellään maan parhaat potut. Loppilaiset ovat taas tyystin toista mieltä, mutta eihän lopen perunoita rössypottuun haaskatakaan. Nuo Tyrnävän perunat paloitellaan kuuman lihaliemen joukkoon. Liemen joukkoon lisätään myös hakattua sipulia, haudutettua ja paloiteltua possunniskaa sekä savupekonia. Keiton annetaan muhia liedellä niin että perunat kypsyvät pehmeiksi. Mausteeksi liemeen laitetaan vain suolaa ja vanhaa kunnon maustepippuria. Alku on siis yksinkertainen kuin Lemin särässä.

Perunoiden pehmentymistä odotellessa paloitellaan veripalttu tai oikeastaan rössy, joksi verihyydykettä Oulun seudulla kutsutaan. 

Rössy pitää lisätä vasta aivan hauduttamisen lopussa, muuten se hajoaa soppaan, Sama juttu se on minulla kun teen katkarapukeittoa, lopussa panen ettei tule sitkasta..  Jotkut kaatavat rössypotun sekaan vielä lorauksen kermaa, mutta kansanravintola Sarkassa lohikeitto ja rössypottu ovat kirkkaita. Annoksen rinnalla tarjoillaan rehellistä ruisleipää ja kunnon nokare voita.

Rössypottuun liittyy monella oululaisella sekä vihan että rakkauden tunteita. Monet muistavat koulun rössypottupäivää kauhulla ja ruokasalissa saattoi tuolloin nähdä monta kärsivää ilmettä. Oulusta poismuuttaneet muistelevat kotikaupungin klassikkoa sellaisella haikeudella, että perinneruoan kunniaksi on perustettu jopa rössypottuseura. Seuran jäseninä ovat Suomen tunnetuimmat oululaiset kuten Nobel-voittaja Martti Ahtisaari, toimittaja Helena Petäistö sekä kansanedustaja Liisa Jaakonsaari myös Matti Ahde on myös rössypottuseuran jäsen. Suvi Lindenistä en tiedä-

Leipäjankki haastaa rössypotun

Oulun perinneruokakulttuuri ei rajoitu vain rössypottuun, vaan kaupungissa on myös toinen klassikko, leipäjankki. Ravintola Sarkan ravintoloitsija Aino Lehtosaari kuuluu Oulussa Leipäjankkiyhistyksen perustajajäseniin, jonka perustamisasiakirja allekirjoitettiin 11 vuotta sitten. Leipäjankkikulttuurin lisäksi seura ylläpitää ja elvyttää Oulun omaa murretta.

Aivan kuten rössypottukin myös leipäjankin resepti on yksinkertainen. Vanhaan aikaan arvokasta kuivanutta leipää ei heitetty pois, vaan siitä keitettiin jankki. Ruisleipää ja vähän hiivaleipää pilkotaan kattilan pohjalle ja leipäkuutiot peitetään vedellä. Jankki saa lihaisen maun sianlihasta, jota lisätään keiton joukkoon. Leipäjankki haudutellaan lempeällä lämmöllä jopa pari tuntia siten, että leipä puuroutuu ja sianliha kypsyy mureaksi. Leipäjankki tarjoillaan perinteisesti voisilmän ja kylmän maidon kanssa.

Tupin pelaamisesta ei tässä yhteydessä puhuta nyt mitään.