Vai olisiko sittenkin? Ehkä, tai ainakin toivottavasti, mutta ei nykyisellä menolla. Miksi ei? Asian hahmottamiseksi täytyy palauttaa mieleen mitä raha on ja mikä on sen arvo. Perinteisesti raha on symboli siitä, että on tehnyt jotain työtä toisten eteen. Jos pyydän timpuria tekemään remonttia kotonani, anna hänelle vastineeksi rahaa. Itsestään selvää. Kaikkihan tuon tietävät ja ymmärtävät.

Mikä sitten on rahan arvo? Tähän on jo vaikeampi vastata. Rahalla on se arvo, jonka ihmiset luulevat sillä olevan. Ja koska luulot ja arvostukset muuttuvat kokoajan, ei rahalla ole pysyvää arvoa.

Aikaisemmin tällä rahan arvon vaihtelulla ei ollut niin suurta tai ainakaan maailmanlaajuista merkitystä, mutta keinottelijat, koronkiskurit ja huijarit toimivat nyt maailmanlaajuisesti. He ovat jo vuosikymmeniä sitten onnistuneet hämärtämään rahan alkuperäisen merkityksen. Näissä piireissä liikkuu kymmeniä kertoja enemmän rahaa kuin työhön perustuvassa reaalitaloudessa. Eli rahan, varsinkaan ison rahan, tekemiseen ei tarvitse tehdä lainkaan hyödylliseksi katsottavaa työtä.

Hmmm... tuota noin. Toiset siis tekevät työtä ja toiset rahaa. Ja raha näyttää aivan samanlaiselta alkuperästään riippumatta. Mielenkiintoista. Mutta miten tuo raha, jota ahneet keinottelijat pyörittelevät, sitten syntyy? Tyhjästäkö? Juuri niin. Ihan tyhjästä. Kukaan ei ole tehnyt päivääkään työtä sen ansaitsemiseksi. Koronkiskurit, pankkiireiksi itseään kutsuvat, lainaavat olematonta rahaa keinottelijoille siinä toivossa, että saisivat joskus osan siitä olemattomasta rahasta laillisesti omaan käyttöönsä. Olematon raha siis muuttuisi oikeaksi. Tietysti sillä riskillä, että keinottelijat onnistuvat toimissaan. Mitä jos keinottelijat epäonnistuvat? No, siinä tilanteessahan me nyt olemme. Pankit kaatuvat. Ja pankkituet tulevat veronmaksajien maksettaviksi.

Kerrataanpa vielä mitä raha alunperin merkitsi. Se perustui työn tekemiseen. Toisin sanoen laina on itseasiassa lupaus tehdä työtä tulevaisuudessa. Joudumme siis tekemään työtä sen takia, että joku lainasi olematonta rahaa ja joutui vararikkoon. Hetkinen! Mistä pankit saavat rahaa? Eihän niillä setelipainoa ole? Ei ole, eikä tarvita. Sähköistä rahaa syntyy napin painalluksella. Mitä, eikö tuo nyt ole jo täysin laitonta. Ei ole. Pankkeja koskee vain vakavaraisuusvaatimus. Pankki voi siis lainata ulos enemmän rahaa kuin sillä on koskaan ollut. Muodollisesti se toki joutuu ottamaan velkaa jostain toisesta pankista. Mutta kun kokoajan lainataan rahaa pankista toiseen, saadaan summat kasvamaan nopeasti vaikka pysytään vakavaraisuuden puitteissa. Eli yhtä paljon olematonta rahaa velkana ja saatavina. Kaikki kunnossa, kunnes ketju katkeaa ja joku pankki kaatuu!

Rahoituskriisiä ei pystytä ratkaisemaan muuttamatta koko järjestelmän perusteita. Mikään rahan (=fiktiivisen rahan) lisääminen tähän nykyiseen järjestelmään ei auta. Jos se olisi ratkaisu, ei ongelmaa edes olisi. Fiktiivistä rahaa on jo kierrossa kymmeniä kertoja enemmän kuin työn tekemiseen perustuvaa rahaa. Alamme lähestyä tasoa, jossa fiktiivisen rahan korkojakaan ei pystytä maksamaan oikealla rahalla.

Taustatietoja tästä linkistä. Suosittelen katsomaan 20-osaisen videokurssin aiheesta, vaikka sen esimerkit koskevatkin pääosin USA:n taloutta. Linkki kurssiin löytyy etusivun yläosasta (Crash Course).

Edit 10.5.2010

Niinhän siinä sitten kävi. Mielettömän paljon mielikuvitusrahaa luvattiin käyttää, jos markkinat eivät rauhoitu. Suomen osuudeksi tuli yli 8 miljardia. Se tekee reilut puolitoista tonnia per nuppi. Eli nelihenkisen perheen verot tulevat nousemaan yli kuusi tonnia. Vuodessa? Ei sentään. Aluksi ei tapahdu mitään. Sehän on lainaa. Ja kestää ehkä kolme-neljä vuotta, ennen kuin rahat on käytetty. Vasta sen jälkeen alkaa lainan takaisinmaksu. Ja jos (tai kun) näin käy, sitten tämäkään ei riitä, koska rahalle täytyy maksaa korkoa.

Miksi muuten arvellaan, että pelurit rauhoittuvat? Lyhytaikaisesti ihan vain sen takia, ettei kukaan tarvitse noin paljoa rahaa. Miksei? Reaalitalous ei pysty kasvamaan, eikä energiaa riitä. Mutta kun energiasta tällä menolla tulee (tai on jo) pulaa, nousee sen hinta juuri niin korkealle, kuin rahaa riittää. Eli kyllä nuokin rahat saadaan varmasti kulumaan.

Jos pankkien ja muiden rahalaitosten touhuihin ei saada mitään järkeä, toistuvat nämä silmänkääntötemput tihenevässä tahdissa. Entäs sitten? Jos aikoo pärjätä, joutuu suunnittelemaan taloutensa samaan tapaan kuin markka-aikana. Sähköistä rahaa kannattaa käyttää vain päivittäisten asioiden hoitoon. Inflaatio syö sen kumminkin. Ylimääräiset varat pitää sijoittaa reaalimaailmaan. Oikeat rahat, esimerkiksi kultarahat, tulevat säilyttämään arvonsa. Melko varmoja sijoituskohteita ovat myös kiinteistöt.