Varsinainen turistipyydys ja rahasampo on Torinon käärinliinat. Aitoudesta kiistellään mutta eipä taida olennaista olla se vaan totuus on ihmisten kiinnostuksessa pyhäinjäännöksiin.

 

Ei koskaan ja ei kukaan voi tietää ovatko erilaiset balsamoidut tai säilötyt ruuminosat tosiaan sen henkilön varaosia joksi suuri yleisö niitä luulee. Juutalaisten esinahoista vitsaillaan kasvatettavan viljavassa maassa suomeen poliiseja, mutta sehän on vain vitsi, -vai onko?

 

Aivan samoin kuin kaikki muutkin juutalaispojat niin Jeesuskin tiettävästi ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä. Hänen esinahkansa puhdistettiin ja asetettiin alabasterilippaaseen, joka luovutettiin Marian haltuun.

 

Jeesuksen elämää ja kasvua on kuvattu monessa kirjassa ja käsitelty varsin viljalti eri kouluissa. Esinahka sensijaan on elänyt omaa elämäänsä aivan toisaalla. Nimittäin meni liki tuhat vuotta kun  Jeesuksen esinahkoja alkoi ilmaantua esiin.

 

Kaarle Suuri taisi olla ensimmäinen joka lahjoitti esinahan paavi Leo kolmannelle jouluna vuona 800 jkr  kiitokseksi kruunauksesta. Ja senjälkeen markkinat repesivät. Saman henkilön esinahkoja alkoi kiertää eri kirkoissa ja luostareissa, jopa yhtäaikaa. Tätä tärkeää pyhäinjäännöstä sai katsoa pääsymaksua vastaan.

 

Esinahka on yksi pienimmistä pyhäinjäännöksistä sillä usein tärkeiden henkilöiden ja pyhimysten koko kropat, tai oikeastaan ruumiit voivat kiertää tai olla näytillä kokonaisuudessaan. Puolalainen lapsinerosäveltäjä Chopin toivoi että hänet haudataan Ranskaan mutta sydämensä kuuluu Puolaan. Niinpä hänen sydämensä on tosiaan upotettu erään Varsovalaisen kirkon pylvääseen.

 

Esakalliolla on lasikaapissa Mononen ja Somerjoki. Melkomoisen heikko esitys jos vertaa madame Tussaudin vahakabinettien luomuksiin, -jos itse saan sanoa. Ja kyseiset herrathan ovatkin haudattu aivan toisaalle, joten mistään jäännöksistä ei olekaan kysymys.

Kaikenkaikkiaan voisiko ihmisen maalliselle tomumajalle olla kurjempaa kohtaloa kuin joutua pyhäinjäännökseksi ja alkaa kiertämään loputonta kiertokulkuaan. Juuri äskettäin museovirasto on tutkinut kaikkia Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöksiä jo vuodesta 1924 lähtien. Nyt vasta ne palautettiin takaisin Turkuun. –No ei ihan kaikkia sillä Pyhän Henrikin  värttinäluu on vielä katolilaisessa Pyhän Henrikin katedraalissa Helsingissä.

Turkuun palautetuissa pyhäinjäännöksissä on mm. Pyhän Birgitan kalotti sekä pääkallo ja sekä Pyhän Henrikin pääkallon muotoiseksi muotoillun kankaan sisällä oleva alaleuan luu. Pyhäinjäännöksiä on yhteensä lähes sata. Ja nyt niitä alkaa tutkimaan Turun Yliopisto.

Joten monikin tanssimies voisi viimeisenä toivomuksenaan esittää, että jos minun jäännöksiäni on pakko tutkia vuosikymmeniä ja kiikuttaa jatkuvasti paikasta toiseen näytille, esitelkää vain esinahkaa ja jättäkää muu niille sijoilleen, pliis.