Talolle tultaessa päädyttiin kiverän ongenkoukkumaisen jonon hännille. Satakunta ihmistä näkyi siinä silloin olevan, mutta takanamme se kasvoi nopeammin kuin edestä lyheni.

Jokseenkin puoli yhdeksältä oltiin sisällä, ja narikka ainakin silloin toimi nopeasti. Nopeasti piti myös hakeutua ensimmäistä hakua tekemään. Vaikka tuttuja oli talo tulvillaan, yritin silti montakin kertaa turhaan täsmähakua, vain muutaman kerran onnistuin. Yhtään korvikkeen tasoista hakua en kylläkään joutunut tekemään, sillä sitä tuttavapiiriä oli karttunut varsin laajalta alueelta ja todellakin runsaasti.

Olosuhteet tulivat aiemmissa viesteissä jo kerrotuiksi, joten sen vain lisään, että mustat Papillonini muuttuivat nopeasti kalpeiksi ja saman väriset housuni olivat illan päätyttyä valkeat puolisääreen asti. Jotakin siis lattian pinnasta irtosi runsaasti.

Lue koko kirjoitus....>>