Kun Liu Xiaobo sai Nobelin rauhanpalkinnon, päätti Kiina lanseerata oman Kungfutse rauhanpalkinnon. Nyt kun USA hyökkää ankarasti WikiLeaksin kimppuun, on se päättänyt järjestää kansainvälisen lehdistönvapauspäivän ensi keväänä.

Viralliset tiedotusvälineet ovat kuin Pravda, eli virallinen totuus. Jutut eivät oikeesti kiinnosta ketään. Lehdistön on pakko tarjota vuotopalveluita, muuten ei tietovuotomarkkinoilta saada yhtään mitään. Ihmiselle täytyy antaa mahdollisuus tutustua vallan kulissien taakse. Salaa virallisten tiedotusvälineiden ohi tietenkin, mutta valvotuissa olosuhteissa. Mahtimiehiä voitaisiin esimerkiksi haastatella epävirallisesti. Heiltä voitaisiin kysellä outoja asioita, vaikkapa aamutohveleiden väriä. Ihan kuin tositeeveessä. He voisivat myös esittää vähemmän diplomaattisia arvioita toisistaan, kutsua vaikkapa koiraksi, ei kuitenkaan rakki- tai villakoiraksi. Kaikkien huumorintaju ei ehkä kestäisi.

Parasta tässä vuotopalvelussa olisi kuitenkin se, että hallitus ei puuttuisi sen toimintaan. Kaikki vuodot olisivat ammattitoimittajien tekemiä. Kohteet olisivat myös nähneet ja hyväksyneet ne etukäteen. Heidän ei tarvitsisi nielaista kahvia väärään kurkkuun aamu-teeveen uutisia katsellessaan. Ja jotta sponsorit saisivat rahansa, olisivat tiedot ladattavissa vain maksua vastaan. Näin myös poliitikot ja muut valtaapitävät voisivat mitata kannatustaan tavallisten markkinatalouden lakien mukaan. Kannattavuuden takaamiseksi kiinnostavimmat jutut julkaistaisiin aluksi vain premiumpalvelussa, jota voivat lukea vain jäsenet. Tämä palvelu olisi lähinnä maksukykyisiä juorulehtiä varten.

Hei, meninkö jo paljastamaan USA:n lehdistönvapauspäivän Key Notes puheen sisällön. No, mikäs palvelulle sitten nimeksi? TrueLeaks tietenkin.