Tämä allaoleva kirjoitus on kirjoitettu toukokuussa.2008. Nyt siihen on tullut kysyvä kommentti. Jos Humppis lukee tätä palstaa vielä niin voi halutessaan vastata. Saattaa olla että jos kategoriaosaltolta valitsee "Humppis" oikea nimi saattaa löytyäkin.

 

Daniel

 

 

Lahtelaisten tanssiharrastajien on oikeastaan turha bensaa polttaa ja autoillaan huristella Vantaalle kun pienellä järjestelyllä olisi käytettävissä toinenkin tapa. Päijännetunneli vaatisi jonkinlaisen sukelluskapselin ja se on kohtapuoleen suljettukin, ettei sisäkautta taida päästä. Ongelma on myös se yksi voimalaitos matkalla, jonka läpi mentäessä sukelluskapselissa olijoilta menisi kyllä pää pyörälle. Voisi kuitenkin  tulla ihan pinnalla koskea pitkin. Poiketa matkalla Mäntsälään tai uittaa sekin tanssilava alajuoksulle. Suvantokohdissa tanssilavan sisällä voisi tanssiakin jos sähkö vain aggeraateilla järjestettäisiin.

Ei tarvitsisi kuin murtaa salpauselkään sopiva ura niin kyllä se päijänteen vesi sieltä reittinsä Pavin nurkille löytäisi. Kanootilla sujuisi tulomatka ja paluuta varten tarvittaisiin jokin vaijerivinssi.

Jari Lehtinen kertoo ruotsalaisesta joka päätti tehdä hieman tuontyyppisen juoksutusuoman:

Insinööri Magnus Huss, on se mies jonka ansiosta  Ragundan järvi itäisessä Jämtlannissa tyhjeni pysyvästi ja kokonaan kesäkuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä 1796. 300 miljoonan vesikuutiometrin tyhjentämiseen ei kulunut kuin neljä tuntia.

Herra Huss, joka sai aikalaisilta liikanimen Vildhussen, halusi rakennuttaa uittorännin 35 metriä korkean Storforsenin kosken ohitse. Nerokkaasti Huss aikoi käyttää raivaamiseen veden omaa voimaa, ja suunnitteli että Indaljoen virtauksen ohjaamisella murrettaisiin sorakannas, jonka jälkeen syntyisi uusi luonnollinen uoma kosken ohi.

Koskesta ei ollut enää koskaan harmia. Sorakannaksen antaessa periksi uuteen uomaan tulvahti luonnollisella voimalla niin joki kuin järvikin. Metrin korkuinen tulva pyyhkäisi tieltään kala-apajat, sahalaitokset, peitti viljelysmaat ja tuhosi kaiken tielleen osuneen. Vesi, lieju ja muta täytti läheisen laakson ja peitti niityt, metsät ja talot alleen. Huss teki nopeasti johtopäätökset ja päätti soutaa jokea rannikolle ja suunnata sieltä Tukholmaan. Hänet löydettiin kuolleena virran alajuoksulta. Lopulta osoittautui, että Huss itse oli Ruotsin historian suurimman luonnonkatastrofin ainoa kuolonuhri.

1797 suoritettiin kansallinen varainkeräys hankkeessa mukana olleiden hyväksi. Tuotoilla, 3000 riikintaaleria, he saattoivat maksaa sakkonsa. Lohivetensä ja viljelysmaansa menettäneiden kiukkuisten jämtlantilaisten jälkeläiset leppyivät vuoteen 1950 mennessä. Silloin viljavaa vanhaa järvenpohjaa viljelleet kiitolliset kuntalaiset pystyttivät herra Hussille muistopatsaan, jossa lukee "Magnus Huss toteutti vuosisataisen unelman: vaiensi kosken, tyynnytti joen. Kaukonäköinen rohkeus koitui hyödyksi kalastukselle, metsänhoidolle ja teollisuudelle."