....virvoiketta ja fiilistelemässä maisemaa ja kesäiltaa. Se on niin söpöläinen lava ja kauniisti laitettu kaikkine kattokoristuksineen ja se pikkuruinen joki siinä keskellä ja silta ..ja koko alue on oikeasti juuri täynnä sellaista "lavaromantiikkaa", jota itse kesälavoilla arvostan. Että siis ihan jo siitä ympäristöstä nautin aina vaikken tanssisi askeltakaan - mutta joka kerta siellä on tanssillisestikin hauskaa ollut, ja niin nytkin :D Siellä on kanssa oikein kengille hyvä lattia ..vaikka sitä jauhoa pitääkin näköjään täälläpäin olla käsittämätön määrä ..tuoll....lue koko kertomus...>>

 

Jokimaallahan on tanssittu yli 80-vuotta.

Päivi Lahti-Kuusisto, kirjoitti seuraavaa:

Jokimaan lavalla on häivähdys nostalgiaa. 80 vuotta täyttävä tanssilava on kuin tehty romanttisia tapaamisia varten. Päntäneenjoen yli menevä silta kaareutuu rehevän jokivarsipuuston keskellä. Käen kukunta ja muiden lintujen laulut kuuluvat tyynessä kesäilmassa selkeästi.

Pieni on kaunista.  Kauhajoen VPK osti Jokimaan lavan vuonna 1994 Kauhajoen Karhulta. Siitä lähtien lavan tanssivastaavana on toiminut VPK:n puheenjohtaja Olli Kiukkonen. Hän kertoo, että palokuntalaiset haluavat pitää lavan pienenä.
– Suosimme oman kylän ja maakunnan orkestereita. Isojen orkestereiden taksat ovat niin korkeat, että pienet lavat eivät pysty niitä maksamaan.
Kiukkosella on läheinen suhde Jokimaan lavaan, sillä hänen synnyinkotinsa on lähellä lavaa ja hän kävi jo nuorena tanssien jälkeen keräämässä tupakantumppeja sekä lattiaan poljettuja purukumeja, joista sokerilla maustettuina riitti vielä makua omaankin suuhun.
Tanssijoita on keskimäärin sata illassa. Juhannustansseissa valssasi ennätysyleisö, lähes 500 tanssijaa.
 Keskiviikkotansseja.  Vuonna 1932 Kokon pienviljelijäyhdistys vuokrasi Yrjö Yrjänäiseltä niemen, johon lava rakennettiin. Ensimmäisistä tansseista tuli 400 markan tuotto, jolla ostettiin uusi kuparipannu ja rahaa jäi seuraavienkin tanssien pitämiseen. Vuosien varrella lavaa ovat pyörittäneet myös Kokon nuorisoseura ja Kauhajoen Karhun Kokon kyläosasto. Parhaina aikoina tansseja järjestettiin kolme kertaa viikossa. Nykyään tanssi-iltoja ovat heinäkuussa keskiviikot ja elokuussa lauantait. Juhlatanssit ovat 11. heinäkuuta. Ennen keskiviikkotansseja on tanssikurssi, jossa käydään läpi perinteisiä ja vähän uudempiakin lavatansseja.

Entisaikoina lavalle tultiin enimmäkseen pyörillä. Nykyäänkin pyöräilijät pääsevät tansseihin hiukan muita halvemmalla. Kerran kesässä on erityinen pyöräilyteema. Persoonallista Jokimaassa on sekin, että sinne on lehti-ilmoituksella haettu tanssittajia. Palkaksi on luvattu ison talon edut eli makkaraa ja kahvia. Heitä on saatukin, mutta lisääkin vielä toivotaan.
Lavalla pidettiin alussa kesäjuhlia sekä iltamia ja urheilutapahtumia. Ainakin narulla kävelyä yli joen oli ohjelmanumerona. 1950-luvun tähtien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan kerrotaan esiintyneen Jokimaassa, samoin Tapani Kansan 1970-luvulla.
Jokimaan lava on maan vanhimpia samalla paikalla toimineita lavoja. Siellä moni on kohdannut puolisonsa. Olli Kiukkonen sanookin, että joka kesä tulee tansseihin pariskuntia, jotka kertovat tavanneensa Jokimaassa.