Tärkeimmät fasiliteetit meille naisille ovat kuitenkin vessat. Enhän minä niissä käydä ehtinyt, mutta tiedän että niissä oli jotain vikaa. Pahasti. Täytyi olla. Kun oli kaikessa muussakin.
----
Ja tämä kaikki vain siksi että Suomenmaan pahin järkkärin..tsi osui tämän lavan autoja vartioimaan. Olen tavannut aiemminkin miehiä (miksi aina miehiä...), joilla keltainen slipoveri ja kiiltävä järkkärin rintakoru saavat nesteet nousemaan ylöspäin ja virattoman virkainnon päälle. Kyseinen tapaus huusi meille naama punaisena ennen kuin ehdimme edes autosta nousta. Rikehän oli tietysti suuri. Halusimme peruuttaa ajopelimme osoitetulle paikalle, jotta ei tarvitsisi lähtiessä peruuttaa pimeässä, syksy-yön huurruttamilla laseilla, oudolla parkkipaikalla. Eihän se käynyt. Hyppy etupuskurin eteen, takapuskurin taakse ja lisää huutoa. No, vaikka pikkuiselta ja kiltiltä tädiltä näytänkin, niin äänijänteet ne on minullakin.
Mutta paha maku jäi lavasta suuhun. On tanssipaikoilta ennenkin lähdetty huonoin fiiliksiksin mutta yhteenkään ei ole ennen niin menty. Korkokenkä jalkapöydälle, kyynärpää silmäkulmaan - ei ole lavan vika. Mutta jokaiselle asialle on oltava näköjään se ensimmäinenkin kerta. Ja vain siksi että pr-taidoton, palveluun soveltumaton pikku-napoleon osui samalle tontille.
----
Eli täst'edes kaikille, jotka haluavat (tai eivät halua) kuunnella: Napiksella haisee. Jättäkää väliin. Koti-ilta isomummon kuviokelluvan kultakalankin seurassa on tyydyttävämpää.
Kommentit