Mistä noita aina ilmestyy, vaikka luulisi jo kaikkien ymmärtävän kuinka siinä käy. Vastuu ei pahemmin paina kun kavereille pitää näyttää. Eikä kaikkien tarvitse edes kiivetä komentosillalle. Kyllä niitä riittää muihinkin paikkoihin.

Presidenttiehdokkaatkin käyttäytyvät vaalitentissä kuin eivät tietäisi, mihin virkaan ovat hakemassa. Vain Soini tuntuu ymmärtävän hakevansa ”Titanicin kapteeniksi”. Tai jos asian kääntää hirtehisesti päälaelleen, olisivat Niinistö tai Lipponen ehkä ”sopivimpia” Suomi-laivan Titanic-henkisiksi kapteeneiksi. Täyttä vauhtia vaan vaarallisille vesille ja kavereille vilkutellen, kuten Concordian kapteeni. Muiden ehdokkaiden tietoisuudesta ei oikein saa selvää. Varovaiselta näyttää, mutta löytyykö rohkeutta suunnan ja vauhdin muuttamiseen.

Vaalitentin mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon kaikkien ehdokkaiden epäilevä suhtautuminen Guggenheim-huijaukseen. Vai oliko se oli vain äänten kalastelua. Asiahan ei ollut yhdenkään puolueen ohjelmassa.

Tälläkertaa ei Töölönlahden rannalle vaan Kauppatorin rantaan.  Jotenkin se olisi tehtävissä näillä jo olemassaolevilla piirustuksilla. (kuvan mittasuhteet hämäävät, kuvitelkaa nuo skeittaajat ihan pieniksi)

Alin kerros on merenalainen ja ympärillä akvaariokaloja sekä suora lasiputkiyhteys Suomenlinnaan.

Rahoituskin tulee ihan aitoon alkuperäiseen Buggenheim tyyyliin. Kaupunki ja valtio maksavat näistä alkuperäisistä  piirustuksista mukavat rahat sekä kustantavat muutoinkin koko lystin. Suomen lavatanssimuseo järjestää paikalla vaihtuvia näyttelyitä, tyyliin että esillä on suomalaisen lavatanssimusiikin kehityskulku aina seinäruusuhameesta aitoon kultaiseen synkooppiin asti.

Vitriineistä saa ostaa tanssinet-mukeja sekä paikalla on rakennekynsien tekijä. Buggeheim rakennuksessa järjestetään myös uutta merenkurkussa kehitettyä Buggen-bull tanssin opetusta.

Suomen hallitusmuoto on taannut presidentille paljon oikeuksia. Ihan siltä varalta, että olisi joku kantamassa vastuun vaikeissa päätöksissä. Lisäksi perustuslaissa haluttiin iso auktoriteetti virkamiesten sekä poliitikkojen mielivaltaa hillitsemään. Mutta kuinka se toimii? Heti kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi alkoi avoin keskustelu valtaoikeuksien kaventamisesta. Nykyisellä presidentillä ei enää ole paljon valtaa jäljellä. Monilla virkamiehilläkin tuntuu olevan enemmän.

Toki presidentin vallan murentaminen alkoi tarkoitushakuisesti jo paljon aikaisemmin ja jatkuu edelleen. Aina kun presidentti on käyttänyt hänelle kuuluvaa valtaa virkamiesten tai hallituksen tahdon vastaisesti, on hänen oikeuksiaan vähennetty. Kun Kekkonen hajotti eduskunnan, säädettiin myöhemmin laki, joka otti presidentiltä pois eduskunnan hajotusoikeuden. Kun Halonen nimitti oman ehdokkaansa Suomen Pankin johtokuntaan, otettiin presidentiltä pois oikeus nimittää Suomen Pankin johtokuntaa, jne. Jokainen valtaoikeuksiaan oikeasti käyttänyt presidentti jättää seuraajilleen vähemmän valtaa, kuin hänellä itsellään oli virkaan astuessaan.

Miten tähän on voitu tulla? Tai siis mistä tämä johtuu? Eräs näkemys on esitetty tässä videossa. Amatöörimäinen ja pitkä video, mutta asiaa on kuin Karpolla konsanaan. Kannattaa katsoa.  

Olikohan valssia vai humppaa, jompaakumpaa kuitenkin ihan mukavan aloittelijamiehen kanssa. Kun tanssin jälkeen pääsi sitten eturiviin niin hakivatpa minua muutamat muutkin. Oli jännää miten erilaista oli tanssia heistä jokaisen kanssa. Sain kokea monta eri tanssittajatyyppiä, niin kävelijän kuin taiturinkin. Edelleen olen kovasti kiitollinen sille taiturille, joka tuli varta vasten tuntematonta hakemaan, niin että sain heti ensimmäisissä tansseissani..........lue koko esitelmä...>>

Ei siis pelkkää legendaa.

LUE!

Vaalit lähestyvät ja pitäisi päättää, ketä äänestää. On sentään kahdeksan ehdokasta, ettei tarvitse yhdestä tai kahdesta valita kuten joissakin muissa maissa. Mitä tiedämme ehdokkaista tai siis mitä meille kerrotaan ja annetaan ymmärtää?

Pekka Haavisto
Tiukasti omalle ideologialleen omistautunut älykkö. Tosin ideologian tuottamat lakiehdotukset ovat kalliita, tehottomia tai suorastaan älyttömiä, kuten hehkulamppudirektiivi. Mutta se on toinen juttu, eihän presidentti enää voi niihin suoraan sotkeutua. Kerrankin meillä olisi presidentti joka ei olisi pelkästään periaatteessa seksuaalisten vähemmistöjen puolustaja. Selkeä Seiskalehden suosikki.

Timo Soini
Kansan syvien rivien suosikki ja totuuden puhuja. Kummallista tässä on vain se, että hän ei oikeasti halua presidentiksi. Se pienentäisi hänen valtaansa merkittävästi, ja käytännössä estäisi häntä kertomasta rehellistä mielipidettään. Ja ilman sitä puolue voisi hajota. Toisaalta, jos hän ei olisi asettunut ehdokkaaksi olisi sekin ollut tappio hänelle itselleen sekä puolueelle. Tappio presidentin vaaleissa on siis hänelle voitto ja voitto niissä tappio. Outoa!

Paavo Väyrynen
Pesunkestävä poliitikko joka hallitsee takinkäännön mestarillisesti. Pulpahtaa aina voittajana pintaan kuin korkki. Parasta mahdollista presidenttiainesta siis, ainakin iltapäivälehdistön mielestä. Tai no, ei tietenkään samaa luokkaa kuin Matti Vanhanen, mutta paras kuitenkin.

Paavo Lipponen
Jämäkkä ja selkeä lausunnoissaan, mikäli niitä nyt yleensä antaa. Ajaa varmasti omia etujaan yhtä tehokkaasti kuin Paavo Väyrynen, mutta suljettujen ovien takana. Lehdistön kannalta yhtä helppo haastateltava kuin Leonid Breznev. Vain kirjalliset julkilausumat toistetaan mitään lisäämättä tai poistamatta.

Sauli Niinistö
Galluppien kuningas. Siihen on vain yksi tie. Täytyy olla väritön, hajuton ja mauton, mieluusti näkymätönkin galluppien tulosliuskoja lukuun ottamatta. Kaikkien valtaapitävien, virkamiesten, liikemiesten, pyrkyreiden sekä hämärämiesten suosikki. Jos hänestä tulee presidentti, voidaan kaikki presidentin tekemiset tai tekemättä jättämisetkin tulkita omaksi hyödyksi. Erkon mediamonopolin suosikki.

Sari Essayah
Uskovainen tai ainakin niistä piireistä kannatuksensa ammentava periaatteen puritaani. Uskontoa on aina käytetty peittämään vallanhimoa ja ahneutta. Hänestä tosin on vaikea uskoa, että näin olisi, mutta hänen tukijoukoissaan himo ja ahneus kuulemma kukoistaa.

Eva Biaudet
Esiintymistaitoinen ja edustava. Tämän vaalin poliittisesti pätevin naisehdokas. Hänessä on jotain samaa kuin Väyrysessä ja Niinistössä. Sopivassa suhteessa. Väritön kuin Sauli ja liukas kuin Paavo. Lehdistökin, ainakin suomenkielinen, on ollut ihan hiljaa.

Paavo Arhinmäki
Kulttuuriministeri? Kyllä, vaikka ei sitä paljoa siedäkään. Mieluummin lenkkitossut jalkaan ja polulle kuin oopperaan. Selvästi fiksuna miehenä osaa pitää tosiasiat ja ideologian erillään. Täytyyhän poliitikon tietää mitä viestii ja kenelle. Aikoinaan tarvittiin kremnologeja selittämään naapurimaan poliittista viestintää. Heille tulisi nyt uusi työtehtävä, jos Arhinmäki valittaisiin presidentiksi. 

Siis heinäkuussa...  Helle oli kypsyttänyt kroppaani hiljaisella tulella.....

Lue pitkä juttu

Tiinalla oli vaalea esiintymisasu ja kuvasin myös häntä esiintymässä ollessa,
Maanantaisin on Violetassa aina naistentassit, mutta naisia ei oikein paljon ollut paikalla joten menin parketin reunaan kuuntelemaan orkesterin soittoa ja no... lue lisää