Ihan alkuun, kun lavalle sisään astelin, näytti jotakuinkin autiolta, ja koleus oli hampaita kalisuttavaa. Kun sentään jokunen mielitanssitettaviini kuuluva oli ennen ensivalsseja ennättänyt paikalle, valitsin näistä tuttavana pitkäaikaisimman ja muutenkin eniten tanssittamani varsin liukkaalle lattialle vietäväksi. Hupparit ja muut ulkovaatetukseen kuuluvat asusteet olivat muillakin kuin minulla tarpeen parin ensimmäisen pappaleparin ajan, mutta sitten jo oli varaa ripustaa ylimääräinen vaatetus naulaan.

Tosin, kun noita vakitanssitettavia oli vielä kovin vähän, hiippailin jo kolmea tanssitettuani karpaloimaan kahvion puolelle.   -----lue koko kirjoitus...>>