Hienoihin hameisiin pukeutuneet naiset istuvat lavan edustan penkeillä. Vaihtavat kenkiään. Joku korjailee vielä meikkaustaankin. Miehet vaaleissa prässihousuissaan, kiiltävissä kengissään ja kauluspaidoissaan katselevat heidän touhujaan. Valkoisiin takkeihin pukeutunut orkesteri asettelee nuottitelineitä kohdalleen ja kokeilee soittimiaan. Kohta se alkaa.

Lava on vanha ja hieman kuluneen oloinen, mutta lattia on hyvä. Valkoinen lattian liukastukseen käytetty jauhe on petollista. Pienikin määrä poistaa kitkan miltei kokonaan, ainakin oikeista tanssikengistä. Seinällä on pieni taulu, jossa palaa valo: vals, foxtrot, tango tai sydamerikansk. Se on ollut käytössä jo varmaan yli kuusikymmentä vuotta sitten, joten ei PNP:n näyttötaulu mikään uusi keksintö ole, vaikkakin nykyaikaisempi.

Ja sitten se alkaa. Huumaava svengi pakottaa heti lattialle eikä hellitä otteestaan ennen kuin viimeinen kappale on soitettu. Kaikki on pakko tanssia, ihan kaikki. Silläkin uhalla, että tungos pakottaa välillä tanssimaan koko kappaleen lähes paikallaan alle neliömetrin tilassa. Enpä ole ennen tanssinutkaan koko jive-kappaletta pelkästään time-steppinä ilman taka-askelia ja ensimmäistäkään kädenalikuviota! Ja se tuntui silti tanssilta, musiikintulkintoineen päivineen.

Yleisön keski-ikä on 70+ ja tanssitaito keskimäärin, hmm.., kauniisti ilmaistuna vähäinen. Tanssi-into sen sijaan ei ollut vähäinen, kenelläkään. Näissä olosuhteissa tönimiset ja törmäilyt ovat lähes väistämättömiä. Kukaan ei kuitenkaan tuntunut hermostuvan pienistä ja niin tanssi jatkui.

Ai niin, niistä tanssilajivaloista. Eikös tuo ole melko pieni tanssilajivalikoima. No, miten sen nyt ottaa. Vain kahta niistä käytettiin illan aikana. Eli kahden kappaleparin ajaksi sammutettiin foxtrot-valo ja sytytettiin sydamerikansk-valo. Silloin soitettiin cha-chaa ja rumbaa.

Missä ollaan? Mikä maa? Oikein arvattu, ei olla Suomessa. Ehkäpä joku tunnisti lavankin. Sehän on Galejan, Skansenin tanssilava Tukholmassa. Ja lavalla Leif Kronlund. Jos kansalliset kärkiorkesterit alkavat tuntua tylsiltä, kannattaa vaihtelua hakea maailmanluokan kokoonpanoista. Orkesteri, jota on pyydetty esiintymään mm. Pariisin Ritziin ja Monte Carlon kasinolle on ehdottomasti maailmanluokan orkesteri. Suosittelen. Tänä kesänäkin vielä ehtii. Leif Kronlund esiintyy Skansenilla joka maanantai aina elokuun loppuun asti. Ja jos aiotte tanssia, ottakaa oma pari mukaan!