Humppis                                                  Huhtikuu 2007

Valtakunnallinen merkkitapaus, Riutanharjun avajaiset, keräsi finkkukansaa laajata alueelta (Jyväskylästäkin kuulemma taisi olla kuusi autollista liikkeellä). Meitä edellisiltana Marilynissa olleitakin ilmaantui kymmenkunta.

Pienestä vihreästä naisesta pääsin illan aloittamaan, kuten olin toivonutkin. Paluumatkan kyytiläisekseni ilmoittautuneen kanssa sen lopetin. Vielä porttia lähestyessämme saimme vastaan tulleelta lavan emännältä, Virveltä, hyvänyön toivotukset.

Tuolle välille sitten enimmäkseen sattuma ohjaili tanssitettavia käsiini. Nimittäin siitä valtavasta tuttujen naisten määrästä, joka täytti orkesterikorokkeen ja takaoven edustan, ei juuri etsimällä ketään saanut kiinni (vain kolmasti siinä onnistuin). Oli pakko härskisti napata aina kiinni, kun jossakin päin vastaan osui mieluinen tanssitettava. Niin kyllä näkyivät muutkin tekevän -naisetkin.

Finlandersin ohjelmisto alkoi jo olla tuttu, sillä nyt oli vuorossa jo viikon kolmas ilta sitä kuunnellessa ja tanssiksi tulkitessa. Sitä kuntokoeparia (Rappiolla ja mikäsetoinennytonkaan) oli nyt hiukan helpompi pinttää menemään, kuin aiemmilla kerroilla, kun niin lopussa iltaa sellaiseen ryhtyviä ei enää ollut ihan koko parkettia täyttämään.

Niiden encoreiden, ”Mitä sulle kuuluu” ja sen parina tuleva salsattava, jonka senkään nimeä en muista, oli hikisenä hyvä tasailla pulssia heti perään. Nyt tein sen samalla haulla. (Taija väitti, ettei salsaa osaa, mutta sitähän tuo kuitenkin pisteli koko kappaleen ajan.)

Markus sextetin ohjelmisto myös oli enimmäkseen entuudestaan tuttua, mutta oli siellä jotakin uutta (ainakin minulle) myös. Äänitasossa oli nyt jotakin häikkää, sillä joissakin kohdin tuntuivat rumpupalikan napsahdukset ja jokunen muukin acordi melkein kipuna korvissa. Ihan kuin rummun mikki olisi ollut liian lujalla tai sitten liian lähellä kohdetta. En tiedä, kun en ole asiantuntija.

Mukavaa tanssittavaa toki oli sekin osuus.

Mukavaa seuraa oli myös sekä baarissa että barketilla. Pettymyksekseni oli kuitenkin Humppis poistettu listalta. Näinköhän on lopultakin uskottava, että on lähdön aika.

Se lähtö tällä kerralla saapui klo 01.30 eikä hetkeäkään liian varhain, sillä jalkaparat eivät olleet kunnolla ehtineet toipua edellisen illan mattotanssimisesta, kun jo taas ne laitettiin tositoimiin. Nyt tosin lattia toimi kiitettävästi.

Ihan luvattua kolmen asteen pakkasta ei vielä kahteen mennessä näköjään saavutettu. Matkan aikana kohdalle osuneet mittarit näyttivät -1C. Kylmältä tuo silti tuntui hikiseen kroppaan, kun kyytiläisen omaisuuden autosta toiseen vaihto-operaation ajan värjöttelin tointa seuratessani.

Illan saldoksi muodostui tuossa tungoksessa saaduksi lähes hyväksyttävän tasoiseksi luettava: 23/6.