Kaminiitto www

Niccolò Macchiavelli (s. 1469 k. 1527; 57 v)
Il Principe (1513, suom. Ruhtinas, omistettu Lorenzo il Magnificolle (Medici) hallitsi Firenzeä 1469 – k. 1492; L:n poika paavi Aleksanteri X k.1521). Ei päässyt Medicien suosioon.
Lainauksia Ruhtinaasta. Niitä varmaan voisi käyttää pohjana YKY-toiminnassakin: "

Monet muut ihmiset olisivat yhtä loukkaavia, jos olisivat yhtä vilpittömiä.

Niin suuri älyllinen rehellisyys poliittista epärehellisyyttä koskevissa asioissa olisi tuskin ollut mahdollinen muuna aikana ja missään muussa maassa pl. antiikin Kreikka.

Hänestä tuli kirjailija, koska hänellä ei ollut muuta tekemistä.

Taitavuutta ja tekoja, jotka johtivat maineeseen, ihailtiin renessanssiajalla; tarkoitusperä oli sivuseikka.

Lainauksia Ruhtinaasta:

Tarkasteltua kaikkia herttuan tekoja, en näe niissä mitään moitittavaa, päinvastoin katson olevani velvollinen asettamaan hänet jäljiteltäväksi esikuvaksi kaikille, jotka ovat päässeet valtaan onnen suosiosta ja toisten henkilöiden aseiden avulla.

Uskonnon tulee olla huomattavalla sijalla valtiossa, ei totuutensa vuoksi, vaan yhteiskunnallisena yhteenliittäjänä: roomalaiset olivat oikeassa ollessaan uskovinaan enteisiin ja rangaistessaan niitä, jotka eivät niistä välittäneet.

Mitä lähempänä ihmiset ovat Rooman kirkkoa, joka on uskontomme pää, sitä vähemmän uskonnollisia he ovat. Kirkko on pitänyt ja yhä pitää maatamme hajaannuksessa.

Hallitsija kutistuu, jos hän on aina hyvä. Hänen täytyy olla viekas kuin kettu ja julma kuin leijona. Hänen tulee pitää sanansa silloin kun kannattaa niin tehdä, ei muuten. Hänen tulee olla suuri teeskentelijä ja salaaja sekä näytellä uskonnolliselta.

Valta on niitä varten, jotka osaavat temmata sen itselleen vapaassa kilpailussa. jos päämäärä katsotaan hyväksi, meidän tulee valita keinot, joiden avulla se voidaan saavuttaa. ”Menetys” merkitsee, että saavutatte tarkoituksenne, olkoon se mikä tahansa.


Jos se puoli, jota pidätte oikeana, pääsee voitolle, tämä johtuu siitä, että sillä on suurempi valta. Voiton saavuttaa se puoli, jolla on enemmän sitä, minkä yleisö katsoo hyveeksi. Ne jotka anastavat vallan, voivat propagandan järjestelyillä saada puolueensa näyttämään hyveellisiltä. On sekasortoisia aikakausia, jolloin konnamaisuus menestyy, tällöin ihmisissä kasvaa kyynisyyttä, joka saa ihmiset antamaan anteeksi mitä vain, kunhan se kannattaa ja silloinkin on syytä osoittaa näennäistä hyvettä tietämättömälle yleisölle.

Sivilisoituneet ihmiset ovat häikäilemättömiä egoisteja. Poliitikot käyttäytyvät paremmin ollessaan riippuvaisia hyveellisestä väestöstä tai yhteisöistä, jossa heidän rikoksensa voidaan tehdä laajasti tunnetuksi, kuin sellaisessa, missä toimii heidän valvonnassaan laaja sensuuri.
.."