Rautiolaislähtöisen Pekka Niskan tanssitaloon mahtuu pyörähtelemään jopa 1400  tanssivaa henkilöä.

Kiasmassa oli valmistuttuaan ongelmia sadeveden valumisella seiniä pitkin. Pahalta näyttää tämä sikäli, että räystäät ovat melko minimaaliset. Lumikuorma on kuitenkin Helsingissä nykyään olematon mutta nykyään tuntuu satavan jatkuvasti. Tämä katto onkin aivan ainutlaatuinen kaupunkiympäristössä.

Norjassa vuoristomökkien katto tehdään nurmesta. Siispä niin myös tämä katto. Liiallisen rehevöitymisen estämiseksi katolla voi laiduntaa Halkivahalaisia kilipukkeja. Innokkaimmat tanssijat saavat oman nimikkokilin, nimimerkki voidaan hennavärjätä kilin kylkeen.

Nurmikaton etu on selkeä. Vesi ei lorise pienillä sateilla ja lämpötilanvaihtelut eivät rasita niin paljoa huopakatetta. Toisaalta suuret koivut ja poppelit katolle kunnolle juurtuessaan, ujuttavat juuriaan vuosien kuluessa alas ja läpi katon aina tanssijoiden päänkorkeudelle asti.

Aiemmin joissakin paikoissa tanssijoita on kiusannut ilmastointiputkistoista tippuva kondessivesi. Ruohokattoisen rakennuksen roikkuvajuurikasvusto-ongelman voi välttää kehittämällä sisäpuolella katossa kulkevan juurileikkurin. Toisaalta katolla voi viljellä myös porkkanaa ja naurista, joiden syötävä juuri toimii tuore-energiavarastona uupuneille tanssijoille.


Hesarista saksittua:

Luonnos: ARKKITEHTiTOIMISTO JKMM OY

Töölölahden Tanssimakasiini havainnekuva

Makasiinipuistoon rakennettavassa nosturiyrittäjä Pekka Niskan tanssipaviljongissa pyörähdellään ensimmäisen kerran vuoden 2009 lopulla.

Tanssisaliin mahtuu 700 paria, taloon parituhatta ihmistä.

Tanssi-iltoina pitää ostaa pääsylippu, mutta päivisin salissa on tarjolla tanssin opetusta melkein ilmaiseksi, muutamalla eurolla.

"Tällä tavoin Töölönlahden perukka saadaan eläväksi. Sinne voi poiketa kuka tahansa", yrittäjä innostuu.

Tanssinharrastajat odottavat jo innoissaan pääsyä tanssipaviljonkiin. Niskalle on ilmoittautunut jopa kolmekymmentä seuraa ja yhdistystä, jotka haluavat päästä paviljonkiin. Hän arvioi, että tanssisali on auki ainakin 112 tuntia viikossa.

Rakennustyöt Makasiinipuistossa aloitetaan touko–kesäkuussa. Niska on varannut rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa.

Niska joutui rukkaamaan tanssipaviljongin suunnitelmia kaupungin toivomuksesta viime talvena. Nyt suunnitelmat on hyväksytty.

"Olen tyytyväinen, että Helsingin kaupunki vaati suunnitelmien muuttamista. Nyt talo on käytännöllinen ja kaunis", Niska kehuu arkkitehtitoimisto JKMM:n hiomaa lopputulosta.

Kokonaan uusi paviljonki on silmun muotoinen. Se on ikään kuin osa puistoa, koska aaltoilevalla katolla kasvaa nurmea.

Seinät ovat lasia. "Kun tanssijat kiitävät parketilla, he näkevät ulos ja heille tulee tunne siitä, että he ovat sisällä puistossa", kuvaa pääsuunnittelija  Teemu Kurkela

Yli 30 metriä vanhaa makasiininseinää reunustaa paviljongin sisääntuloa. Seinän pää kytketään paviljonkiin sisääntulokatoksella.

"Rauniomainen seinä on muisto makasiineista, jotta alueen historia säilyy. Se tietysti kunnostetaan. Myös sisälle rakennukseen tulee ehkä tiilipintoja", Kurkela kertoo.