---

Mikko                          Lauantai 03.05.2008

Launtaiaamuna heräsin muualla, kun omasta sängystä. Aikani ihmeteltyäni ja pienen löytöretken tehtyäni päättelin olevani erään daamin luona Orimattilassa. Kun ajatus alkoi kulkemaan, niin daami oli Pavilla luvannut vievänsä minut Mäntsälän lavalle juurikin tänään lauantaina, siis illalla.

Aamiaisen jälkeen keskustelimme ulkona ihanan auringon paisteen alla. Siinä tuli tanssillista ja muutakin maailmaa paraneltua. Tulipa tuossa heikkopäisyydessä luvattua korjausapuakin pieneen piha-askareeseen.

Puolen päivän jälkeen visiitti lähimpään Robin Hood-kauppaan. Omat hankinnat jäivät iltapäivälehteen ja ovimattoon. Daamin ostokset sisälsivät naisten juttuja. Minua on hämmästynyt kauniiden naisten tarve kaunistaa itseään keinotekoisesti.

Aivan tuossa kaupan vieressä oli matala vihreä rakennus. Lähempää katsottuna siitä löytyi myös  lava-artistien mainosjulisteita. Lavakummini kertoi, että tämä on se kuuluisa Mäntsälän lava. Jos johonkin lavaan on muodostunut negatiivisia mielikuvia, niin juurikin Mäntsälään. Illalla tulisi tilaisuus todistaa ne oikeaksi tai vääräksi.

Iltapäivällä alkoi tuntua flunssan oireita. Se Pavin ulkoterassilla oleminen taisi nyt kostautua. En tuosta osannut vielä ottaa suurempaa murhetta.

Ennen lähtöä tein molemmille puolisin tusinaa isoa pinaattiohukaista. Lavakumminkin mielestä ihan syötäviä. Selvisi siis hengissä niistä.

Tuo taudin todenperäisyys oli sitä luokkaa, että varmuudeksi sain vielä tabuja ennen viihteelle lähtöä.

Oli ensin hieman epäselvää lähtisikö lavakummini joko Ruusulinnaan tai Riutanharjuun. Hetken aikaa tuumattiin ja todettiin, että Mäntsälän lava on kuitenkin illan tanssipaikka.

Vielä varmuudeksi kummi piirsi varsin pätevän kartan lavasta. Kertoi missä ovat Valintatalon ja Stokan daamirivistöt. Erityisesti hän varoitti menemästä daamien toilettitiloihin. Minkäkähän takia tämä varoitus tuotiin näin selvästi.

Hieman ennen klo 21 ajoimme lavan pihaan. Parkkipaikalla ohjaus toimi oli syytäkin toimia. Autoja oli parkissa jo ruuhkaksi asti. Maksoin molemmat sisään. Näkymätön leima käteen ja suunta kohti narikkaa. Sen verran oli vipinää narikassa, että lavakummi otti etukäteen minulle myös narikkalapun. Kun kengät saatiin jalkoihin ja pyyhe mukaan sain viimeiset vinkit iltaan. Tämän jälkeen kummi poistui hakuriviin.

Pistin pyyhkeeni tolpanjuureen, mikä erotti viimeiset daamit miehistä. Katselin muiden menoa vähän aikaa. Humppaa oli tulossa. Tein sen päätelmän, että nyt ainakaan tuolla mahdu humppaa tanssimaan. Alkuillasta näytti, että perinteistä humppaa tanssittiin enemmän Mäntsälässä, kun perjantaina Pavilla. Ennen omaa tanssiurakkaa tein pikavisiitin kahvillaan. Herkkuja on monen sorttista ja hinnat sitä mihin yleensä saa tanssipaikoilla tottua.

Vielä tovin katselin muiden menevää tanssimista. Sitten otin itseäni kiinni ja lähdin etsimään daamia foksille. Jätin hakurivien äärialueet muiden haettavaksi ja kävelin K-kaupan hakurivin eteen. Tuttu pari jo viime kesältä Riutan tansseista. Pidin tästä foksiparista paljon.

Illan humpat oli pakko rytmittää tarkasti muiden kulkunopeuteen. Etenevä kulku-ura oli varsinkin lähellä esiintymislavaa todella ahdas. Ei tarvita, kun muutama innokas fani ja siitä lavan ohi on todella vaikea edetä tanssien. Hyvin oli taas tilaa, missä on oviaukko portaisii, mitkä vievät miesten WC-tiloihin. Tässä tanssitilan takaosassa kykeni melko huoletta tekemään sekä neljännes, että kokokäännöksen.

Samoin kävelyhumpan enemmän tilaa vaativat kuviot piti tehdä täällä. Kahvilakorokkeen pitkäsivu tuntui myös varsin ahtaalta. Jos tässä teki foksin neljänneksen, niin taatusti tunsi sen jälkeen pikkupuskun takaa. Daamirivistön edessä oli jälleen hyvää iltaa tanssia. Illan aikana ainakin pari daamia yritti ottaa tanssin omaan kulkuunsa. Tämän asetelman rikoin yleensä tekemässä nopean neljänneskäännöksen. Ensimmäiset tangot tuli tanssittua..foksina tietysti. Daami hidasti tarkoituksella kulkua ja sanoi, että tunnetta mukaan. Tunnetta oli varmasti mukana. Tunsin daamin hienkostean paidan avokädessäni.

Mäntsälässä oli vähällä käydä Pavit. Eräs daami kertoi, ettei tämä tunnu foksilta. Oli jo vähällä lähteä kesken kaiken. Ehdotin oman askeleen lyhentamistä. Se tuntui tepsivän ja saatiin pari tanssittua kunnialla loppuun.

K-kaupan rivistö alkoi harvenemaan ennen naistentuntia. Tilaa tuli mukavasti lisää. Pariin daamiin jäi naistentunti minulla.

Toilettitiloihin vievät portaat olivat ainakin minun pohjille liukkaat ja rehellistä pyyhepaperia olisin kaivannut käsien pyyhkimiseen. Olihan siellä kuumailmapuhallin, mutta mielestäni täysin riittämätön. Saippuapumppupullokin olisi saannut toimia. Nyt sai kiertää pumpun irti, jos saippuaa halusi käsilleen.

Daameilla oli illan aikana yksi mielivaate: mustavalkoinen kukkakuvioitu lyhyt hame oli monen nuoren daamin päällä. Paikalla oli ainakin kaksi niin samanlaiseen asuun pukeutunetta daamia, että erehtymisvaara oli olemassa.

Volare ja Souvarit soittivat enimmäkseen hyvää tanssimusikkkia. Ainakin parissa humpassa oli jotakin niin tuttua, mutta kuitenkin humppaa. Souvareiden mainos-spiikit eivät oikein sytyttäneet, tosin eivät pahemmin häirinnetkään. Volare taisi piilotella Myrskylyhty-nimen takana.

Ennen lähtöä pyysin nähdä selaitavaksi kirjaa. Ensi vaikutelma kirjasta oli, että siitä esitellään tanssilavoja näin yleisesti. Lähempi tutustuminen teki selväksi asian. Opaskirjanen kaikille miehille, jotka ovat myös tanssimassa. Eli elämänkumppani lavoilta hakuun. Olihan se pakko ostaa, vaikka 15€ kärsinkin.

Lähes loppuun olimme. Flunssa painoi jo päälle kunnolla. Onneksi matkassa oli huolta pitävä kummi. Pyyhekkin oli vähällä jäädä, mutta kipaisin sen hakemassa talteen.

Pidin Mäntsälän ensivisiitistä. Tähtiä kaksi ja puoli.