Helsingin Sanomien kaupunkitoimittaja Kimmo Oksanen oli 11.06.08 otsikoinut näkökulmansa edellä olevalla vahvaa ennakkoasennetta huokuvalla ilmaisulla. Mielestäni oikein hyvä ja asiallisesti perusteltu kirjoitus, varsinkin jos on tanssikulttuurin vastustaja. Itse lukeudun osallistuvien kulttuurimuotojen kannattajaksi ja suhtaudun sen sijaan nuivasti sellaisiin passiivisiin kulttuurimuotoihin, jotka ovat yhteiskunnan varoin vahvasti tuettuja. Passiivisella tarkoitan lähinnä istualtaan nautittavaa. (No väliajalla tosin korkeakulttuuripaikoissa nautitaan kuohuvaa usein seisaaltaan pikkusormi töröllään.)

En sano, etteikö 1800-luvun popmusiikki (sinfonia, ym.) olisi kulttuuria. Mutta sanon sen olevan eriarvoistavaa, että pääsääntöisesti vain ylemmän kansanluokan käyttämä passiivinen huvittelumuoto lasketaan yhteiskunnallista tukea ansaitsevaksi kulttuuriksi ja tavallisen kansan arvostama tanssikulttuuri lasketaan liiketoiminnaksi.

KO:n viimeinen kappale kuuluu: " Mutta onko yksityisen tanssibisneksen edistäminen riittävä perustelu kaupunginvaltuuston päättämän asemakaavan mitätöimiselle?"

Ottaen huomioon samalle alueelle rakennettavan musiikkitaloprojektin vilkas mielikuvitukseni tuo väistämättä mieleeni, että jos joku yksityisesti olisi valmis rakentamaan tämän talon, niin varmaan Pro Finlandia -mitali odottaisi seuraavana itsenäisyyspäivää tätä mesenaattia eikä varmaan irvisteltäisi musiikkibisneksen edistämisestä maan suurimmassa päivälehdessä.

* * *
Mutta muuten olen sitä mieltä, että on kiellettävä soittolistat radiokanavilta ja vuosisopimukset ohjelmatoimistoilta.