Erityisesti Veekoon ja Tricksterin tulee huomioida ikiaikaiset lait liikkuessaan eläinten ja hevosten parissa.
Ja mitä tulee vasikoiden jauholla houkutteluun minunkin tulee pitää mielessä seuraavat vuonna 1349 Manu Eerikinpojan maanlain luku "Ruttokarjasta”:

Jos joku ostaa tietoisesti karjaa ruton saastuttamasta kylästä ja ajaa sen kotiinsa ilman naapurien lupaa, hänen on heti ajettava se takaisin tai lopetettava se ja maksettava kolme markkaa sakkoa,(0,5 Euroa) jos joku naapureista nostaa häntä vastaan kanteen. Jos hän kieltää tietäneensä rutosta, vapauttakoon itsensä syytteestä kuuden miehen valalla ja ajakoon sen jälkeen karjan pois ja olkoon syytön. (Tuletteko todistamaan minun puolesta jos olen pulassa?)

Jos hän ei halua ajaa karjaa pois tai lopettaa sitä, maksakoon sakkoa kuusi markkaa.(euron)

Saman Rakennuskaaren XXXIII luvussa on myös eläinten hoitoon liittyvä § 2: "Jos joku pyytää toista auttamaan hevostaan tai muita elikoitaan suoneniskennällä ja elikko vahingoittuu, vannokoon auttaja omalla valallaan, että kysymyksessä oli vahinko, tai maksakoon neljänneksen täydestä sakosta."

Eli jos siellä tallialueella liikutte ja naapurin voittoisa ruuna tai tamma Helmiina sattuu puukkonne tielle, muistakaa vannoa tai jouduttem maksamaan neljänneksen tuosta sakosta.