Mikko                                 Ma 29.12.08 Seurala:

Vuoden 2008 tansseille laitettiin viimeiset tahdit tälle maanantaille. Samalla Siskon ja Matin luotsaamat kuntotanssit ovat tulleet varhaisteini-ikään.

Tälle illalle oli kyyti sovittu jo hyvissä ajoin ennen Joulua. Talousalueen itäkolkasta tuli sama kaveri jo toistamiseen Seuralaan. Olin todella yllättynyt hänen tulostaan. Sain kaverin kommenteista ensivisiitin jälkeen sellaisen kuvan, ettei kuntotanssit nyt välttämättä sytytä miestä. Syystäkin olin hyvilläni, ettei Seuralasta tullut hänelle ranskalaista visiittiä.

Töistä tullessa söin kotona ja katselin ilman kiirettä kaikki valmiiksi. Tanssihousujen suhteen talvi on tummien pöksyjen aikaa. Paidan suhteen luotettiin kesätanssien seepraan. Kostuu, muttei kavalla sitä silmälle.

Pienen mutkan kautta painelin kirkonkylän Nesteen pihaan klo 18.30. Siellä oli jo kaveri odottamassa hopeanuolessaan. Heppu oli tarkasti aikataulussa. Moikattiin siinä aluksi ja GPS:n seksikkään käheä ääni aloitti opastuksen kohti määränpäätä. Menomatkalla juteltiin aika vähän. Sekin vähä läpänheitto kosketti lavatanssikulttuuria.

Vähän ennen tanssipaikalle kääntymistä, GPS:n ääni onnitteli perille pääsystä. Tuo kyllä hieman käänsi huulia hymyyn. Kyllä tämä nykytekniikka on sitten ihmeellistä. Varsinkin, kun itsellä ei ole valuuttaa ostaa sitä.

Seuralan piha ammotti puoli tyhjyyttään, vaikka valtakunnan virallinen aika näytti jo lähempää klo 19. Hopeanuoli pistettiin vinoparkkiin sivulle. Muutkin autot alkoivat todella täyttämään parkkitiloja. Pitkän sivun paikat täytettiin hujaukessa.

Vuoden viimeisiä tansseja ei pohjustettu tanssiopetuksella, joten olin 22. ja 23. lippujen lunastaja. Osa jo tulleista oleskeli puffetin puolella. Narikkatila oli täpösen täynnä. Itse vaateripustimet olivat vielä sen verran tyhjät, joten päätin vaihtaa kamppeeni niiden välissä. Juuri sain pyyhkeen kaivettua esiin ja tanssimenokkaat koipiin, kun Irma ja Ritva pöllähtivät samaan tilaan. Olimme Ritvan kanssa ostaneet lahjakortin Irmalle ja nyt oli loistava maksaa se oma osuuteni 20€. Tuolla rahalla sai hyvää vielä kaikille kolmelle ja vielä rutistus Irmalta.

Ennen tanssien alkua oli vielä aikaa, joten pistäydyin puffetin puolella ostamaan pullon limonaatia. Osan pullon sisällöstä tuhosin pöydässä istuen ja lopun pullon kannoin salin puolelle vanhan uusin päälle. Siihen viinipyyhkeen viereen. Ennen valsseja ilmoitettiin parketin olevan uudelleen lakatun, joten meitä kehotettiin ottamaan alku varovasti. Lattian mahdollista liukkautta epäilivät.

Daamien puolelta näytti pakka olevan alkuillasta hieman uudelleen sekoitettu. Hyvä näin, sillä olisin luultavasti hakenut valssiin varman daamin. Nyt halusin yrittää tanssia ennen valsaamattoman daamin kera. Hyvin tuntui ranskalainen valssi kulkevan. Ainoa kohta mikä tökki oli lattia. Ei sen liukkaus, vaan luistamattomuus. Jännä juttu sinänsä. Koskaan ennen ei tanssipinnan luistamattomuus ole ollut ongelma. Liukkaus ainoastaan. Ensimmäisen valssin vaijettua kävimme daamin kanssa ottamassa poroja pohjaan nurkkaukessa. Seuraavan valssin aikana tuntui luistoa olevan vähän liikaakin. Illan mittaan löytyi se tasapaino kitkan suhteen.

Muistaakseni tango oli seuraava pari. Olin puffetin puolelta pongannut uuden kasvon. Nuori, viehättävä nainen oli tullut paikalle koko perheen voimin. En tiedä oliko varta vasten tullut tanssimaan, mutta hänet pokkasin parketille pitkältä tuolirivistöltä. Daami oli tullut katsomaan, kun opettaja laulaa. Jo tässä vaiheessa iltaa oli Seurala jo buukattu täyteen. Noin 30 minutissa tulomme jälkeen paikalla oli vähintään 130 henkeä. Tanssisalissa oli ahdasta, joten illan ensimmäinen tangopari typistyi hyvin alkeisfoksiksi. Jo neljänneskäännöksen tekeminen oli liki mahdotonta.

Ennen humpalle lähtöä kävin kehottamassa kyytikaveria tanssimaan. Sanoin, ettei täällä ole koskaan ollut näin paljon nuoria ja kauniita daameja. Kaveri totesi, jotta teikäläinen taitaa tänään vain tanssittaa nuoria. Tosiaan jostakin syystä juuri tänä maantaina paikalla oli huomattava määrä nuorempaa daamistoa paikalla. Humpalle hain kuitenkin tätä paikan kantadaamistoa. Muuten kivat humpat, mitä nyt tuo olematon tanssitila pakotti kuviot torsoksi ja kevyitä törmäilyjä sattui taajaan.

Tämän jälkeen Seppo ilmoitti, että nämä kolme lajia oli suuniteltuja. Illan mittaan tanssiväki saisi toivoa mitä lajia tulisi lisää. Nasse-polkkaa tuli ja masurkka oli myös teemoitettu Jouluun. Hitaat valssit ja samba, rumba jäivät sitten seuraaviin kertoihin. Kunhan oppii ja jaksaa fyysisesti. Toisen tangoparin fiilistelin tutuksi tulleen daamin kanssa.

Lankisen poppoon pitäessä paussia. Oli vuorossa jälleen perinteiset arvonnat. Tanssikaveria liippasi arvonnat aika likeltä. Tänä iltana oli tehty jälleen uusi osallistujaennätys. Sisko ei määrää kertonut, joten Matilta tuota enkkaa kyselin. Liki 160 oli tänä iltana lunastanut lisenssin tulla Seuralaan. Jos tuo yli 130 myydyn lipun määrä alkaa olemaan vähemmän poikkeus, niin Matti ja Sisko saavat miettiä suurempaa tanssitilaa. Nykyinen sali on yksinkertaisesti liian pieni. Se tärkein pointti eli tanssinautinto ei toteudu, vaikka paikka on muuten passeli.

Kun vielä eletään Joulun aikaa, niin Seppo siitä kevensi tunnelmaa vitsinpoikasella. Kun pukki tuli aattona käymään, niin illan orkan nokkamies siinä utelemaan, jotta mitäpä pukki tekee suvena? No pukki siihen lohkasi, kesän kuluvan kaalimaan vartijana. Että sellaista pukki tuunaa sesongin ulkopuolella.

Kun kerran oli mahdollisuus toivoa jotakin tanssilajia, niin meikä huusi tango. Sitten minun takana, jokin öreä-ääninen uroo huusi myöskin tangoa. Tätä tilattiin ja tangoa saatiin. Nyt tuli tanssimiehelle kiirus löytää tangoon taipuva daami. Kun varttuneempi kantadaamisto oli tuttu, niin valinta osui uuteen, nuoreen varsin viehättävään naiseen. Kun taivutus on jonkin verran vaativa, etenkin kauniille puolelle, niin oli paree kysyä saako taivuttaa.

Jotta maar lupa heltisi. Kahvinporo sivulla oli vähällä daamin luistavan näpeistä. Tein taivutuksen niin alas ja näin daamin tasapaino oli viejän varassa. Etuosan lyhyellä sivulla takana tuleva pari oli vähällä törmätä ja näin aiheutti pientä pulssin nopeutumista. Näin mukavasti taipuvaa daamia pitää löytää lisääkin. Koskien kaikkia tanssipaikkoja.

Kyytikaveri tuntui jälleen olevan hyvässä vedossa. Lepäsi ehkä hieman enemmän, kun ensivisiitillä, mutta toisaalta tanssi mm. hitaan valssin. Samalla kerralla pesi minut 2-1 mitä tuli daamien tekemiin hakuihin syyskaudella. Nuo 2 hakua siis yhtenä iltana. Tulkitsin tuon saamani haun velvollisuushauksi.

Tosiaan tällä kertaa nuoret daamit olivat runsain mitoin paikalla. Siinä ohitanssiessa kantadaamisto oli lähes kokonaisuudesaan tuoleissa. Jos ja kun nuoria näkee enemmänkin tulevaisuudessa kuntotansseissa, niin kantadaamien on hyvä muistaa koko illan olevan sekahakua. Tilaisuus päästä tanssimaan saattaa nimittäin kiristyä. Sitä ihmettä tuskin tulee, että Seuralassa olisi valotaulu, joka ilmoittaa hakuajat vietäville ja viejille.

Illan päättävä valssi oli tripla. Vakidaami teki juuri lähtöä eli taasen sain uuden valssidaamin pokata tuolista.

Syyskauden kuntotansseja arvioidessa Seppo Lankisen orkesteri oli mielestäni paras. Ei iskelmää, toiveita kuunneltiin ja miehessä on selvästi huumorintajua. Sepon porukka on ehdottomasti Seuralan Sinitaivas. En tiedä onko Seuralan äänentoistolle tehty jotakin, mutta tänä iltana puheestakin sai hyvin selvää.

Kauden viimeiset tanssit laitettiin pussiin noin klo 22, vaikka normaalia pidempää taukoa ei missään välissä ollutkaan. Nesteellä olimme joskus puolen yhdentoista maissa. Juteltiin vielä pitkä tovi ja todella toivon kaverin jatkavan tanssiharrastusta. Taitoa on ja näyttävyyttä. Joten nyt kaikki on vain itsestä kiinni.

Vuoden viimeisen tanssikirjoitukseni lopuksi on syytä ja syystä kiitettävä niitä tanssijoita, jotka ovat tanssipaikoilla tai sähkäpostitse kommentoineet kirjoituksiani tanssi.netissä. Mukava huomata, että näitä luettaan ajatuksen ja ajan kanssa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin jo alkanutta uutta ja kolmatta lavatanssivuottani. Kiitokset myös Danielille, joka on jaksanut kärsivällisesti kopsata juttuni Luolaan ja lisännyt joko omia tai minun kuviani kirjoitusten yhteyteen. Hänen kommenttinsa ja vinkkinsä näkyvät varmasti jutuissa jatkossa.